OSMO-hanke: Viljavuustutkimuksesta enemmän irti kationinvaihtokapasiteetin määrityksellä

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 25.6.2018
Ei kommentteja artikkeliin OSMO-hanke: Viljavuustutkimuksesta enemmän irti kationinvaihtokapasiteetin määrityksellä

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK). Kationinvaihtokapasiteetti kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen vaihtuvaan muotoon.

Raportin ja Kationinvaihtokapasiteetti-laskurin ovat laatineet yliopistotutkija Tuomas Mattila ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta.

Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä. Sitä voidaan käyttää viljavuusanalyysin tulkinnassa maalajien tarkempaan määritykseen, maaperän koostumuksen arviointiin, kalkitussuositusten muodostamiseen ja erilaisten ravinne-epäsuhtien tunnistamiseen.

Raportti: Mattila T.J. ja Rajala J. Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 179. 36 sivua.

Lue lisää tiedotteesta Uusi raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Linkki Kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin.

Avainsanat kationinvaihtokapasiteetti, maan kasvukunnon hoito, OSMO-hanke, viljavuusanalyysi

Ajankohtaista

Kilpiän tila Pusulasta sai vuoden 2018 ympäristöystävällisin maatila -palkinnon

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 15.6.2018
Ei kommentteja artikkeliin Kilpiän tila Pusulasta sai vuoden 2018 ympäristöystävällisin maatila -palkinnon

Kilpiän tila Pusulassa on palkittu vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.Tilalla tehdään monenlaisia kokeiluja ja tutkimuksia, tuulieroosiota ehkäistään esimerkiksi rinteeseen perustetulla omenatarhalla. Kokemuksia ja tietoja jaetaan muiden kanssa, virheistä opitaan ja rohkeita kokeiluja jatketaan.

Lue lisää Kilpiän tilan toimista maan kasvukunnon parantamiseksi, vesien ja ilmaston suojelemiseksi: Ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi Tuomas ja Iiris Mattilan tila

Lue lisää: WWF palkitsi vuoden ympäristöystävällisimmän maatilan – kuivuus on kurittanut myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä

Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.

Avainsanat eroosion esto, ilmastoratkaisu, kokeilut, luonnon monimuotoisuus, maan kasvukunnon hoito, vesiensuojelu, ympäristöystävällisin maatila

Ajankohtaista

OSMO-hanke: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 15.6.2018
Ei kommentteja artikkeliin OSMO-hanke: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

OSMO-hankkeessa on selvitetty peltojen fosforin käyttökelpoisuuden parantamiskeinoja. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän syys- ja talvisateita, jolloin kasvipeitteettömien peltojen eroosioriski kasvaa. OSMO-hankkeessa tutkittiin monipuolisesti 24 tutkimuslohkoa käytännön viljelmillä vuosina 2015-2018 tavoitteena tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat fosforin huuhtoutumisriskeihin ja käyttökelpoisuuteen kasveille. Pelkkä maan fosforipitoisuuden määritys ei ilmaise hävikkiriskin suuruutta. Murukestävyys ja maan rakenne ovat olennaisia – ja niihin voi viljelytoimilla vaikuttaa. Murukestävyyttä voidaan parantaa nopeammin kalkituksella, alus- ja kerääjäkasveilla ja lisäämällä peltoon eloperäistä ainetta, mikä parantaa myös maan kasvukuntoa ja satoja.

Lue lisää: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

Avainsanat eroosio, maan eloperäinen aines, maan rakenne, murukestävyys, ravinteiden huuhtoutumisriskit

Toiminta

Kattava verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 6.6.2018
Ei kommentteja artikkeliin Kattava verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta

VILMA-hankkeessa on vuosien 2017-2018 aikana järjestetty monipuolinen verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta. Nyt kaikki videot ja kalvot ovat vapaasti saatavilla hankkeen nettisivulla https://www.ilmase.fi/pilottitilat/etaluennot/ . Käy tutustumassa itseäsi kiinnostaviin aiheisiin, olipa se peltojen hiilensidonta, peltojen kasvukunnon ylläpito, alus- ja kerääjäkasvien käyttö, peltojen vesitalous, energiaomavaraisuus tai ilmastopolitiikka. Alla listaus verkkoluentojen aiheista ja alustajista:

Alus- ja kerääjäkasvien viljely, kalvot, alustuksen video (42 min). Alustajana tutkija, MMT Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta.
Kierrätysravinteiden käyttö, kalvot, alustuksen video (49 min). Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta.
Biologinen typensidonta, kalvot, alustuksen video (45 min). Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta.
Peltojen hiilensidonta kalvot, alustuksen video (60 min). Alustajana tutkimusprofessori, FT Kristiina Regina Luonnonvarakeskuksesta.
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys kalvot, alustuksen video (1h 13 min). Alustajana erikoistutkija, MMT Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskuksesta.
Peltojen vesitalous kalvot, alustuksen video (1h 8 min). Alustajana toiminnanjohtaja Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta.
Uudet viljelymenetelmät; päällekkäis- ja sekaviljely kalvot, alustuksen video (1h 3 min). Alustajana erikoistutkija, FT, MMK Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
Tilan energiaomavaraisuus kalvot, alustuksen video (1 h 2 min). Alustajana johtava asiantuntija, MMM Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta.
Maan kasvukunnon ylläpito kalvot, alustuksen video (47 min). Alustajana tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.
Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia kalvot, alustuksen video (1 h 11 min). Alustajana neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Avainsanat ilmastonmuutokseen varautuminen

Ajankohtaista

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tiedot vuodelle 2017 on julkaistu

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 24.5.2018
Ei kommentteja artikkeliin Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tiedot vuodelle 2017 on julkaistu

Tilastokeskus on julkaissut kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotiedot vuodelle 2017. Maatalouden päästöt pysyivät lähes edellisvuoden päästöjen tasolla, ollen 6,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2017 (laskua puoli prosenttia edelliseen vuoteen). Tämä pieni lasku päästöissä johtui eläinmäärien vähenemisestä. Verrattuna vuoteen 1990 maatalouden päästöt ovat vähentyneet lähes 14 prosenttia. Väkilannoitteiden käytön väheneminen on päästöjen laskun pääasiallinen syy verrattaessa nykypäästötasoa perusvuoteen 1990. Lisäksi päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, josta on seurannut tilojen lukumäärän lasku, tilakoon kasvu ja muutokset kotieläinten määrissä.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 kaasuittain eri sektoreilla. Lähde tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Metsämaa-maankäyttöluokan hiilinielu oli vuonna 2017 noin 34,1 milj. t CO2-ekv. Nielu pysyi samalla tasolla, koska ennakkotiedon mukaan teollisuuspuun hakkuissa ei ollut muutosta verrattuna vuoteen 2016. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hakkuumäärät ovat edelleen korkealla tasolla.

Vuoden 2017 kokonaispäästöistä 74 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Eniten päästöjen laskuun energiasektorilla vaikuttivat tärkeimpien fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu.

Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.). Päästöt laskivat lähes 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 21 prosenttia pienemmät.

Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2017.

Avainsanat kasvihuonekaasupäästöt

Ajankohtaista

Vastaa kyselyyn ilmastonmuutokseen varautumisesta!

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 26.4.2018
Ei kommentteja artikkeliin Vastaa kyselyyn ilmastonmuutokseen varautumisesta!

Mitkä tekijät estävät ja edistävät maatalouden varautumista ilmastonmuutokseen? Entä miten viljelijöiden varautumista ilmastonmuutokseen voitaisiin edesauttaa Suomessa?
Kerro näkemyksesi ja vastaa kyselyyn osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/4CB7C5F1419A40A5.par

Toivomme vastauksiasi viimeistään 14.5.2018.

Selvitys on osa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -tiedonvälityshanketta. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke on valtakunnallinen maaseutuhanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020.

Kiitos vastauksistasi jo etukäteen!
ystävällisin terveisin
Riitta Savikko, VILMA-hankkeen vastuututkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548

Ajankohtaista

Härkäpavun viljelijän huoneentaulu -VYRin vinkkejä viljelyyn

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 26.4.2018
Ei kommentteja artikkeliin Härkäpavun viljelijän huoneentaulu -VYRin vinkkejä viljelyyn

Kiinnostaako härkäpavun viljely? Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR on koonnut huoneentauluun keskeisimmät vinkit härkäpavun viljelyyn.

Härkäpavun viljelijän huoneentaulu (VYR) (pdf)

Ajankohtaista

Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 19.4.2018
Ei kommentteja artikkeliin Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä

Ajatuspaja e2:n uunituore julkaisu kestävän ruokatulevaisuuden luomiseksi Suomeen painottaa, että Suomen on osaltaan huolehdittava ruuan saatavuudesta, kun ruuantuotannon edellytykset maailmalla heikkenevät. Ruokajärjestelmässämme on kipupisteitä, joiden ratkaiseminen vaatii seuraavalta hallitukselta kattavaa ruokapoliittista ohjelmaa, sanoo tutkija Kaisa Karttunen. e2:n ajankohtaiskatsaus kehottaa suomalaisia aktivoitumaan kuluttajina ja Suomea ottamaan enemmän vastuuta ruuastaan.

Maailman talousfoorumin riskiarviointi nostaa ilmastonmuutokseen, veteen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit tärkeimmiksi niin vaikutusten kuin todennäköisyyden kannalta. Maailman keskeisiä ruuantuotantoalueita uhkaa kuivuminen. Se muuttaa Suomenkin asemaa globaalissa ruokajärjestelmässä, koska meillä riittää maata ja vettä.

‒ Emme ole varautuneet esimerkiksi Etelä-Euroopan kuivumiseen ja ruuantuotannon vähenemiseen siellä. Ympäristön tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos on otettava tosissaan, muistuttaa raportin kirjoittanut Karttunen.

Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä -julkaisu

Ajankohtaista

Valkuaiskasvitietoa nyt yksissä kansissa

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 19.4.2018
Ei kommentteja artikkeliin Valkuaiskasvitietoa nyt yksissä kansissa

”Valkuaisfoorumi -yhdessä kohti suurempaa valkuaisomavaraisuutta” julkaisu on juuri ilmestynyt! Julkaisu kokoaa Valkuaisfoorumi -hankkeen annin yksin kansiin. Julkaisusta löytyy niin valkuaiskasvien viljelyneuvoja ja -kokemuksia kuin ohjeistusta rehu- ja ruokakäyttöön.

Valkuaisfoorumi -yhdessä kohti suurempaa valkuaisomavaraisuutta -julkaisu

Ajankohtaista