Pellonpiennarpäivässä esitellään luomuviljelyn koe- ja kokeilutoimintaa Hämeen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimusmaatilalla Mustialassa. Kahdeksalla eri pisteellä on nähtävillä mm. nurmiviljelyn erikoisuuksia, laiduntamisen kaistakokeiluja, rehumaissia, viljojen laji- ja lajikekokeita, maatiaiskasveja, luomulannoitus- ja rikkakasvikokeita sekä pölytyskaista. Alueelta löytyy myös pieni luomulannoitettu perunamaa. Koekenttiä on mahdollista tarkastella myös ilmasta käsin droonin ottamien kasvustoseurantakuvien avulla.
Torstaina 8.8.2019 järjestettävä pellonpiennarpäivä on kaikille avoin. Tapahtuma alkaa kello 11 luomulounaalla opiskelijaravintola Huttulassa (Mustialantie 105, Tammela). Päivän avaus on klo 12 ja toiminta koekentillä alkaa klo 12.30. Puistossa on Luomukahvila ja -tori. Kampuksella toimii myös kotieläinpiha. Tilaisuus päättyy kello 16.
Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn
Tietoa mm. eloperäisen maan ominaisuuksista, turvepeltojen
ympäristövaikutuksista ja kosteikkoviljelystä. Peltokohteella maan rakenteen
havainnointia professori Laura Alakukun johdolla. Entä miten alueen erilaisissa
tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn
haasteisiin?
Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPALLife yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen ja ProAgria Oulun hankkeiden kanssa.
Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.
Ydinasioita:
-Hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusta
-Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata
-Kuivatuksessa on yleisesti puutteita
-Jos ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään
-Kuivatuksen puutteiden korjaaminen vaatii systemaattista kehitystyötä
-Kuivatuksen tila saadaan selville seuraamalla pohjaveden korkeutta esim lapiolla kaivetuista kuopista ja mittaamalla laskuaukosta tuleva vesimäärä
-Kuivatuksen yleiset edellytykset on tarpeen tuntea ja kuivatusjärjestelmien toimintahäiriöt tulee löytää ja korjata
– Raportissa kuivatuksen teoriaa ja hyviä käytäntöjä kuivatusjärjestelmien vikojen etsimiseen ja korjaamiseen (mm. laskuaukkojen ja reunaojien huolto, salaojahuuhtelu, tukosten paikannus ja korjaus, lisäsalaojituksen tarpeen arviointi)
– On tunnistettava tapauskohtaisesti, millaisen kuivatuksen kukin peltolohko ja lohkon osa tarvitsevat
-Maan vedenläpäisykyky on tarpeen ottaa huomioon salaojitusta suunniteltaessa
-Huonosti vettä läpäisevillä mailla veden pääsyä salaojiin tulee nopeuttaa esim.
yhdistämällä salaojat soralla maan pintakerroksiin, joiden läpäisevyyttä parannetaan muutaman vuoden välein toistettavalla myyräojituksella
Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä vuosien 2004-2017 välillä. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kauppapuutarhaliitolle ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:lle tehdyssä tutkimuksessa laskettiin ilmastovaikutus kotimaisissa kasvihuoneissa tuotetuille kurkulle, tomaatille ja salaatille.
Tomaatin ilmastovaikutukselle saatiin tulos 2,6 kgCO2-ekv/kg, kurkulle 2,0 kgCO2-ekv/kg ja salaatille 2,7 kgCO2-ekv/kg. Kaikkien tuotteiden ilmastovaikutukset olivat vuosien 2017 ja 2004 välillä alentuneet merkittävästi, tomaatin 61 %, kurkun 45 % ja salaatin 18 % johtuen pääosin lämmityspolttoaineiden muuttamisesta fossiilisista uusiutuviin. Kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia vuosien 2004-2017 välillä.
Myös vesijalanjälkiä selvitettiin. Kotimaisen tomaatin vesijalanjälki oli 35 l/kg, kurkun 17 l/kg ja salaatin 36 l/kg. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.
Peltopäivä 19.6.2019 Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa
Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?
Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
Miten lajikirjoa voi havainnoida?
Miten monimuotoisuutta voi lisätä?
Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.
Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
Klo 15 kahvitarjoilu
Klo 16 tilaisuus päättyy
Lannan ravinteet ja orgaaninen aines ylläpitävät pellon kasvukuntoa ja lannan käytöllä voidaan korvata mineraalilannoitteita. Vastuullisessa ruoantuotannossa lannan varastointi, käsittely ja levitys toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että sen sisältämät ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja päästöjen vähentäminen parantavat tuotannon kannattavuutta.
Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä
6.6.2019 klo 10 – 15.30, Maaseutuopisto Tuorla, Tuorlantie 1, Kaarina
Haluatko oppia lisää peltometsäviljelystä? Kiinnostavatko mahdollisuudet tuottaa muutakin satoa, kuin mitä perinteiset viljelykasvit tarjoavat? Haluaisitko oppia lisäämään metsän tuottoa myös muuten kuin puun muodossa?
Tervetuloa kesän ajankohtaisimpaan tapahtumaan, jonka järjestää Suomen peltometsäviljelyverkosto: Baltic Sea Action Group, Ammattiopisto Livia, Kilpiän tila, Luomuliitto, Suomen Agrometsä Oy, Afinet, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luomuinstituutti sekä muutama vapaaehtoinen yksityishenkilö.
Tilaisuuden aiheita:
Jo opittua – AFINET-projektin tulosten esittely
Tuoretta tutkimusta peltometsäviljelystä Euroopassa
Edelläkävijät Euroopassa – esimerkkejä Itävallasta
Puita pellolla – mitä sanoo viranomainen?
Käytännön kokemuksia Kilpiän tilalta
Peltometsäviljelyyn soveltuvat kasvit
Metsälaidunnuksella monimuotoisuutta
Tutustuminen Qvidjan tryffelitarhaan
Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.
Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.
Hallitustenvälisen luontopaneelin raportti maailman luonnon monimuotoisuuden tilasta julkaistiin ma 6.5.2019. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo toteaa toisaalla ”Tuontielintarvikkeiden myötä myös biodiversiteettikato on ulkoistettu. Meillä monipuolinen ruuan tuotanto on hyvinkin mahdollista, kasveja ja menetelmiä löytyy.” Mitäs tehtäisiin, että elonkirjo niin pellolla kuin pientareilla voisi paremmin?
13.45 Osio 4. Väriainekasvit: morsingon viljely ja indigon tuotanto
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvotja video
14.30 Kahvit
15.00 Maatilan Voitto -laskennan hyödyntäminen kasvinviljelyssä.
Sanna Tarkiainen, Envitecpolis Oy kalvotja video
15.15 Yhteinen keskustelu: Miten erikoiskasvien viljelyä saataisiin eteenpäin? yhteenveto
15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle
16.00 Tilaisuus päättyy
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.
Työpajaa on mahdollista seurata myös etänä webinaarina tietokoneelta.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.4.2019.
Tapahtuman järjestävät MTK Leppävirran Virma-hanke ja Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.
