Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kutsu Peltopäivään Kilpiän tilalla 19.6.2019

Mainoskuva3_Kilpia

Peltopäivä 19.6.2019
Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa

Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus
-miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?

Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
Miten lajikirjoa voi havainnoida?
Miten monimuotoisuutta voi lisätä?

Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.

Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
Klo 15 kahvitarjoilu
Klo 16 tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu mukaan pian täällä https://link.webropolsurveys.com/S/2D10C1A75BFCEEC6. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tarkempi ohjelma ja tulo-ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

Tervetuloa!
Lapset tervetuloa mukaan myös!

Lisäinfoa: Iiris Mattila (iiris.mattila (a) gmail.com) ja Riitta Savikko (riitta.savikko (a) luke.fi).

Tapahtuman järjestävät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa.

Kategoriat
Ajankohtaista

Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä 6.6.2019 Tuorlassa, Kaarinassa

 

Lannan ravinteet ja orgaaninen aines ylläpitävät pellon kasvukuntoa ja lannan käytöllä voidaan korvata mineraalilannoitteita. Vastuullisessa ruoantuotannossa lannan varastointi, käsittely ja levitys toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että sen sisältämät ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja päästöjen vähentäminen parantavat tuotannon kannattavuutta.

 

Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä

6.6.2019 klo 10 – 15.30, Maaseutuopisto Tuorla, Tuorlantie 1, Kaarina

Tuorlan auditorio,

Kahvi tarjolla klo 9.30 alkaen

Klo 10 Avaussanat, Airi Kulmala, MTK

10.05-10.25 Lantatieto lannoituksen pohjana, Airi Kulmala, Manure Standards -hanke, MTK

10.25-11.10 Lannankäsittelyn hyvät käytännöt, Sari Luostarinen, Luke

11.10-11.30 Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen, Karoliina Yrjölä, Baltic Slurry Acidification, ProAgria Keskusten Liitto

11.30-11.45 Viljelijän puheenvuoro, Arne Puttaa

11.45-11.55 Keskustelu

12-12.45 Lounas (omakustanteinen) Tuorlan Majatalossa

 

Yrittäjätori Tuorlan opetusmaatilan pihalla klo 12.45 alkaen

  • Separointikontin esittely ja urakoitsijan puheenvuoro, Tomi Sihvonen, Länsi-Suomen Separointi Oy
  • Lietteen vetoletkulevityskaluston esittely, Mikko Häggman, Koneurakointi Mikko Häggman Oy
  • Kokemuksia biokaasulaitoksesta ja lannan sekä kierrätysravinteiden käytöstä, Tuomo Virta, tilanhoitaja, Maaseutuopisto Tuorla
  • Tebbe vaakavaunun ja sen automatiikan esittely, Antti Uotila, Agripeimar Oy
  • Lannan ravinteiden suunnitelmallinen käyttö, ProAgria Länsi-Suomi
  • Uudet orgaaniset lannoitevalmisteet, Juhani Viljakainen, Gasum Oy

15.30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen 4.6.2019 mennessä: https://www.lyyti.in/Miten_hyodynnan_lannan_ravinteet_tehokkaasti_teemapaiva_2372 tai puh. 040 501 0700

Tapahtuman järjestää MTK-Varsinais-Suomen Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke.

Tervetuloa!

Käsittelyjäännöksen ravinteet kannattaa ottaa tarkasti talteen ja huomioida peltolevityksessä sopivana ajankohta, menetelmä ja annostus. Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Kategoriat
Ajankohtaista

Peltometsäviljelyseminaari ma 17.6. Qvidjan tilalla – Tervetuloa!

 

Haluatko oppia lisää peltometsäviljelystä? Kiinnostavatko mahdollisuudet tuottaa muutakin satoa, kuin mitä perinteiset viljelykasvit tarjoavat? Haluaisitko oppia lisäämään metsän tuottoa myös muuten kuin puun muodossa?

Tervetuloa kesän ajankohtaisimpaan tapahtumaan, jonka järjestää Suomen peltometsäviljelyverkosto: Baltic Sea Action Group, Ammattiopisto Livia, Kilpiän tila, Luomuliitto, Suomen Agrometsä Oy, Afinet, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luomuinstituutti sekä muutama vapaaehtoinen yksityishenkilö.

Tilaisuuden aiheita:
Jo opittua – AFINET-projektin tulosten esittely
Tuoretta tutkimusta peltometsäviljelystä Euroopassa
Edelläkävijät Euroopassa – esimerkkejä Itävallasta
Puita pellolla – mitä sanoo viranomainen?
Käytännön kokemuksia Kilpiän tilalta
Peltometsäviljelyyn soveltuvat kasvit
Metsälaidunnuksella monimuotoisuutta
Tutustuminen Qvidjan tryffelitarhaan

Peltometsäviljelyseminaarin tarkempi esite täällä:

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 7.6.2019, vain 40 ensimmäistä mahtuu mukaan! Ilmoittautumislinkki

Lisätiedot: Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group, sanna.soderlund[at]bsag.fi, puh. 040 777 5515
mainoskuva_17062019

Kategoriat
Ajankohtaista

Iin ilmastoihme

Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.

Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.

Kategoriat
Ajankohtaista

IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

Hallitustenvälisen luontopaneelin raportti maailman luonnon monimuotoisuuden tilasta julkaistiin ma 6.5.2019. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo toteaa toisaalla ”Tuontielintarvikkeiden myötä myös biodiversiteettikato on ulkoistettu. Meillä monipuolinen ruuan tuotanto on hyvinkin mahdollista, kasveja ja menetelmiä löytyy.” Mitäs tehtäisiin, että elonkirjo niin pellolla kuin pientareilla voisi paremmin?

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 6.5.2019: IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.
Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kutsu työpajaan 25.4. Leppävirralle: Erikoiskasvipäivä -Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

Erikoiskasvipäivä to 25.4.2019 – Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.
Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.

aika: to 25.4.2019 klo 9.15 -16
paikka: Vesileppis, Vokkolantie, 79100 Leppävirta
etäyhteys: omalta tietokoneelta linkistä https://www.youtube.com/watch?v=IxbP1KAx7Rs

9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.45 Tervetuloa ja avaussanat
Marjo Valtanen, MTK Leppävirta Virma-hanke ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.00 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelyssä voi varautua?
Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

10.20 Hiilipilotti – omia kokemuksia CarbonAction-hankkeesta
Irma Planman, Mattilan tila, Paukarlahti, Leppävirta ja
Janne Räisänen, Nurkkalan tila, Varkaus kalvot ja video

10.45 Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla
Osio 1. Tattari ja kvinoa – gluteenittomat vaihtoehdot viljoille
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

11.30 Osio 2. Palkokasvit Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

12.15 Lounas (tarjotaan)

13.00 Osio 3. Öljykasvit (kumina, camelina, öljyhamppu)
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

13.45 Osio 4. Väriainekasvit: morsingon viljely ja indigon tuotanto
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

14.30 Kahvit

15.00 Maatilan Voitto -laskennan hyödyntäminen kasvinviljelyssä.
Sanna Tarkiainen, Envitecpolis Oy kalvot ja video

15.15 Yhteinen keskustelu: Miten erikoiskasvien viljelyä saataisiin eteenpäin? yhteenveto

15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

16.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

Työpajaa on mahdollista seurata myös etänä webinaarina tietokoneelta.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.4.2019.

Tapahtuman järjestävät MTK Leppävirran Virma-hanke ja Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

logorimpsu25042019

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista: https://www.ilmase.fi/tietopaketit/palkokasveista-on-moneksi-valkuaista-viherlannoitusta-maanparannusta/ Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan: http://kehittyvaelintarvike.fi/ajankohtaista/ke-5-2018-kolumni-teknologiautopioiden-sijasta-kestavaa-ruokaa Kuva: Sari Himanen, Luke.

Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan.
Kuva: Sari Himanen, Luke.

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen http://www.ilmase.fi/tietopaketit/maanviljelijan-varautuminen-ilmastonmuutokseen/. Kuva: Ville Heimala.

Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen. Kuva: Ville Heimala.

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimista: https://www.ilmase.fi/pilottitilat/hyvia-esimerkkeja-maatilojen-ilmastotoimista/. Kuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimista. Kuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?