Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Miksi peltoa muokataan? – oppeja Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille –pellonpiennarpäivästä 14.7.2016 Aurassa

 

Aurassa 14.7. järjestetyn työnäytöspäivän aiheina olivat nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Päivä aloitettiin pohtimalla yhdessä, miksi peltoja muokataan. Muokkauksen tavoitteiksi keskusteluissa nousivat ainakin seuraavat: saada peltoon vesitilaa ja ilmatilaa, saada ravinteet kasvien ulottuville, saada kasvimassa peltoon, hallita rikkakasveja, saada aikaan hyvä kylvöalusta. Joskus peltotöiden tarkoitus voi olla päästä pois kodin hulinastakin.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

Peltomaan muokkauksessa, ilmanvaihdossa ja ravinnekierrätyksessä viljelijän tärkeitä työntekijöitä ovat lierot. Lierot pystyvät hankkimaan ravintonsa vain pellon pinnasta. Jotta viljelijä peltoa muokatessaan ei aiheuttaisi nälkäkuolemaa työntekijöilleen, tulisi pellon pintaan jäädä vähintään 30 % kasvipeitteisyys. Mistä sitten tietää, milloin on pintaan jäänyt sopiva kasvipeitteisyyden määrä? Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila OSMO-hankkeesta neuvoi niksin: laita pellolle 2 m mittanauhaa. Katso 10 cm, 20 cm, 30 cm..180cm, 190 cm, 200 cm eli tasakymmenten viivan kohdalta, jäikö siihen kohtaan kasvinpala. Kerro tulos viidellä. Näin saat kasvipeitteisyysprosentin arvion. Eikä ole tarkoitus kulkea mittanauhan kanssa peltoa läpi, vaan harjoittaa silmää jokusen mittauksen verran.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivässä opittiin, että nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Niihin päästiin tutustumaan työnäytöksissä. Mukana oli useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä kelajyrsin ja vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikki Ajosenpää kannusti viljelijöitä tutkimaan pelloillaan, millaista jälkeä omat koneet tekevät. Havaintojen pohjalta voi parantaa säätöjä seuraavaan muokkauskertaan. Hyvän kylvöalustan aikaansaamiseen hän antoi myös muutaman neuvon. Ensimmäinen muokkauskerta kannattaa tehdä pienemmällä työsyvyydellä, siis lähempänä pellon pintaa. Sen jälkeen pellon annetaan kuivahtaa tovi. Parin viikon päästä ajetaan ristikkäiseen suuntaan (kohtisuoraan ensimmäisen muokkauskerran työsuuntaan) ja inan syvemmällä työsyvyydellä. Tauon aikana rikkakasvit käyttävät ravintovarastojaan kasvuun ja toinen muokkauskerta nitistää rikkoja tehokkaasti. Sitten pääsee kylvämään.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimalla muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimassa muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtuma kiinnosti viljelijöitä kovasti. Pellonpiennarpäivään osallistui noin 170 henkilöä. Tapahtuman järjesti OSMO-hanke (OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä). Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa mukana olivat BSAG ja Järki-hanke, Luken VILMA-hanke sekä varsinais-suomalaiset Maan kasvukunnon osaajat ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Riitta Savikko

 

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Maan kasvukunnon osaajien valmennusryhmät käynnistyvät Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa

 

Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä.

Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii tietämystä, työkaluja ja osaamista. Valmennus tarjoaa nämä viljelijöiden tarpeisiin sovitetulla tavalla.

Valmennus etenee eri toimenpiteiden suunnittelun kautta. Samalla osallistujat saavat rautaisannoksen maaperän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, sekä oppivat soveltamaan näitä käytännön viljelyssä. Aiempien kurssien tapaan ote on samaan aikaan tieteellinen ja käytännönläheinen.

  • Aloitustapaaminen heinäkuussa
  • Käynnistetään ryhmän toiminta, perehdytään maan kasvukunnon suunnitteluun, sovitaan toimintatavoista ja tulevista tapaamisista.
  • Kasvukaudella 2016 ryhmä tutustuu maan kasvukuntoon ja sen hoitoon ryhmäläisten pelloilla.
  • 4-5 verkkokokousta syystalven 2016 aikana sekä yksi lähipäivä
  • Itseopiskelua ja keskustelua sähköisessä oppimisympäristössä oman ehtimisen mukaan.
  • Sähköisten välineiden käyttöä tuetaan ryhmässä ja henkilökohtaisesti tarpeen mukaan.
  • Ryhmässä sovitaan kuinka toimintaa jatketaan tämän jälkeen.

Tavoite:

  • Oppia tulkitsemaan viljavuustutkimuksia sekä huomioimaan maan biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia omalla tilalla.
  • Verkostoitua tilojaan kehittävien kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta Etelä-Pohjanmaalla.

Pääsisällöt:

Oleellisimpien kasvukuntohaasteiden tunnistaminen tilatasolla ja lohkokohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito: Koneketjujen suunnittelu ja rengastustarve, muokkauksen sovittaminen maalajeihin, syväkuohkeutuksen tarve ja toteutus,   vesitalouden hallinta ojituksella ja pinnanmuotoilulla

Maan kemiallisen viljavuuden hoito: kalkituksen suunnittelu, pää- ja sivuravinteiden saatavuuden parantaminen, ravinteiden pidätyskyvyn lisääminen, lannoitustarve ja lannoituksen suunnittelu, hivenlannoitus.

Maan biologisen viljavuuden hoito: Viljelykiertojen suunnittelu, kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö, multavuuden ja biologisen aktiivisuuden lisääminen.

Johtaminen: Kasvukunnon hoitotoimien valinta ja investointien ja toimenpiteiden ajoittaminen vuositasolla

Osaamisryhmän toimintatapa ryhmäläisille ja valmentajille:

  1. Arvostamme eri lähtökohtia ja osaamista. Keskustelu on tärkeää eikä tyhmiä kysymyksiä ole.
  2. Kytkemme uutta tietoa tilan käytäntöihin.
  3. Pohdimme ja päivitämme omia ennakko-oletuksia ja asenteita.
  4. Sovellamme ja kokeilemme uusia asioita ja etsimme niiden avulla ratkaisuja käytännön ongelmiin.
  5. Saamme tukea asiantuntijoilta ja toisilta viljelijöiltä ja jaamme oppimaamme.
  6. Vaikutamme yhdessä kurssin sisältöön, tavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Valmentajat: erikoissuunnittelija, viljelijä Jukka Rajala, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori Tuomas Mattila, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Ryhmissä vierailee muita alan asiantuntijoita.

Hinta: 250 euroa/henkilö (arvonlisäveroton koulutus), sis. opetus, kurssimateriaalit, suunnittelua tukevat työkalut, asiantuntijoiden ohjaus ja todistus.

Hakeminen
: Ryhmään otetaan enintään 20 viljelijää. Jätä hakemuksesi viimeistään 16.6.2016:

Hakulomake Etelä-Pohjanmaan ryhmään http://51.fi/osmo-epohjanmaa

Hakulomake Satakunnan ryhmään http://51.fi/osmo-satakunta

Järjestäjä: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, ProAgrian Etelä-Pohjanmaan ja ProAgria Länsi-Suomen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.

*Laitevaatimukset verkko-opetuksessa: Tietokone, sähköpostiosoite, internet-yhteys, (jonka nopeus vähintään 0,5 Mb/s, mieluiten yli 4 Mb/s), kuuloke-mikrofoniyhdistelmä.
Web-kamera on suositeltava.

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Kevätinfoja peltotöiden suunnittelun tueksi Mikkelissä

 

kuva: Luken arkisto
kuva: Luken arkisto

Keväällä mieli jo palaa päästä pellolle, ja lumien sulamista odotellessa mielessä on monia töiden suunnitteluun liittyviä asioita. Ravinnepiika-hanke järjestää kolme iltapäiväinfoa erilaisista käytännön töihin liittyvistä keskeisistä aiheista. Tule kuuntelemaan ajankohtaista tutkimustietoa:

 

 

 

 

ke 16.3.2016 klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Lannanlevitys ja lantalogistiikan suunnittelu, Pasi Eskelinen, Savonia AMK
Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta, Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus
Ilm. pe 11.3. mennessä

ke 23.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan happamuus ja kalkituksen merkitys, Helena Soinne, Helsingin yliopisto
Viljavuustutkimus, Kyösti Tiainen, Viljavuuspalvelu Eurofins Oy
Ilm. pe 18.3. mennessä

ke 30.3. klo 12-15 Kenkävero, Mikkeli
Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy – konevalinnat ja töiden suunnittelu, Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Peltomaan laatutesti, Juha-Antti Kotimäki, ProAgria Etelä-Savo
Ilm. to 24.3. mennessä

 

Ilmoittautumiset p. 0400 261094 tai http://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautuminen tarvitaan. Kahvitarjoilu.

 

Ravinnepiika -hanketta toteuttajavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Toteutusaika 1.9.2015–31.3.2018. Rahoitus: Euroopan maaseuturahasto

Lisätietoja:
ProAgria Etelä-Savo:
Hankevastaava Saara Ryhänen, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi
puh. 040 4868 237

Luonnonvarakeskus LUKE:
Päivi Kurki, paivi.kurki@luke.fi, puh. 029 532 6285

Lisätietoja Ravinnepiika-hankkeesta.

Tervetuloa!

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Maan rakenne ja ravinnetasapaino kasvukunnon avaimina -kursseja Kokemäellä 9.3., Kauhajoella 17.3. ja Kauhavalla 18.3.

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Maan kasvukunnon hallinta on merkittävä viljelyn haaste. Pyrkimys parantaa maan kasvukuntoa siten, että saadaan hyviä satoja vaihtelevissa sääolosuhteissa on perusteltua sekä tuotannon taloudellisuuden että resurssitehokkuuden ja ympäristön kannalta.

 

 

 

 

Talvella on hyvä aika suunnitella muutoksia tulevalle kaudelle.
Viime kasvukausi toi hyvin esiin maan rakenteen ongelmat, mutta mitä niille voi tehdä?
Mitkä koneet muokkausketjussa aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit ja miten riskejä voi vähentää?
Miten kalkitus vaikuttaa maan murustuvuuteen ja vedenläpäisykykyyn?
Miten eri maalajit ovat herkkiä tiivistymiselle ja tiivistymisen ongelmille?
Miten maan multavuutta voi nostaa ja miten se vaikuttaa ravinnehuoltoon ja tiivistymisherkkyyteen?

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon
parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan hoidosta.
Tavoite: Perehdyttää maan kasvukunnon ja erityisesti rakenteen tunnistamiseen
ja tiivistymisen ehkäisyyn sekä maan ravinteiden varastointikyvyn
ja tasapainoisten ravinnesuhteiden merkitykseen.
Pääsisällöt:
• Maan rakenteen merkitys, rakenneongelmat ja niiden tunnistaminen
• Rengastus ja konevalinnat tiivistymisen ehkäisyssä
• Viljavuustutkimuksen tekeminen ja hyödyntäminen
• Ongelmalohkojen kalkitus ja maanparannus
Kouluttaja: Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila ja muut asiantuntijat.
Hinta: 50 €/osallistuja (koulutus on arvonlisäveroton) sisältäen opetuksen ja materiaalit. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Kurssit:

Kokemäen kurssin 9.3. ohjelma ja ilmoittautumislinkki.

Kauhajoen kurssin 17.3. ohjelma ja .

Kauhavan kurssin 18.3. ohjelma ja .

osmo-logo

 

 

 

 

 

 

Kurssien järjestäjä: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi, sekä BSAG ja Järki-hanke.