Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa
Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista
Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.
Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan.
Kuva: Sari Himanen, Luke.
Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen. Kuva: Ville Heimala.
Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimista. Kuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.
Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea: tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Luonnonvarakeskus ylläpitää kattavaa tilastotietokantaa maataloudesta. Lisätietoa: https://stat.luke.fi/ Kuvassa Metsätyömieskirjan kuvitusta, julkaisuvuosi 1972. Kuvaaja: Erkki Heikinheimo. Lähde: Luken arkisto.
Lue lisää Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Ei ihan, tämä aprillijuttu. Mutta tiesitkös, että Suomessa tuotetaan erikoisempiakin kasveja, vaikkapa kvinoaa, spelttiä, kuminaa, tattaria, öljyhamppua ja sinilupiinia. Näihin uusiin ja ikinuoriin kasveihin voi tutustua https://www.luke.fi/futurecrops. Viljelykierron monipuolistaminen on yksi hyvä keino selviytyä paremmin vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuva: Raija Savikko.
Lue lisää Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea on tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 47 688 maatilaa, jotka meille ruokaa tuottavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.
Maataloudella on ilmastonmuutoksen suhteen monta roolia. Suomen ilmastopaneeli on vuonna 2014 julkaistussa raportissaan listannut niitä kolme: Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat viljelyyn sopeutumistarpeita. Toisaalta maataloudessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä. Kolmas rooli korostaa maatalouden tarjoamia ilmastoratkaisuja. Maa- ja metsätalous tarjoavat ratkaisuja ja mahdollisuuksia ilmakehään päästetyn hiilen sitojana maahan, ja uusiutuvan energian tuottajana, jotta fossiilienergiariippuvuudesta voidaan irtautua.
Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke tuottaa materiaaleja hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.
Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?
Mitä ruokailija voi tehdä ympäristön eteen, ja miten suomalainen viljelijä voi vaikuttaa? Luken podcastissa aihetta pohtivat toimittaja Noora Mattilan johdolla Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen ja erikoistutkija Marjo Keskitalo.
Kuuntele podcast.
Haluatko lisää taustatietoa ilmastonmuutoksesta? Miten ilmastonmuutos linkittyy maaseutuun, maaseudun kehittämiseen, omaan alaan ja arkeen? Tervetuloa mukaan etäluennoille, eli webinaareihin, kuulemaan ja keskustelemaan lisää! Etäluennolle voi osallistua oman tietokoneen äärestä mistä päin vain.
Etäluentosarjan aloittaa ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja sen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti kertova taustatietoluento.
Ma 11.2. klo 10-11 Ilmastonmuutos: mikä muuttuu?
Alustajana Antti Mäkelä, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 26.2. klo 10-11 Maatalous ja ilmastonmuutos
Alustajana Kaija Hakala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
To 7.3. klo 10-11 Ruoka ja ilmastonmuutos
Alustajana Merja Saarinen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 12.3. klo 10-11 Matkailu ja ilmastonmuutos
Alustajana Seija Tuulentie, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
To 28.3. klo 10-11 Energia ja ilmastonmuutos
Alustajana Miikka Salo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Etäluennon kalvot ja videointi
To 18.4. klo 10-11 Viljelijöiden näkemyksiä maatilojen ilmastotoimista ja niiden esteistä ja edistäjistä
Alustajana Sakari Raiskio, tutkija, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Ke 5.6. klo 10-11 Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos
Alustajana erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 8.10. klo 10-11 Ilmastonmuutos ja hyvinvointi
Alustajana apulaisprofessori Annukka Vainio, Kestävyystieteen instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto
Etäluennon kalvot ja videointi
Ti 26.11. klo 10-11 Metsät ja ilmastonmuutos
Alustajana Raija Laiho, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
Etäluennon kalvot ja videointi
Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä, klikkaa itsesi linkistä mukaan etäluennolle. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia.
Alustukset myös nauhoitetaan ja alustusvideot tulevat myöhemmin saataville http://www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.
Webinaarisarja toteutetaan osana Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanketta.
Tervetuloa mukaan!
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548
Ohjeet lync-etäluentoon liittymiseen
Ohjeet lync-etäluentoon liittymiseen (pdf)
Alla samat ohjeet kuvina:
Maatalouden ilmastokysymyksiin tarvitaan ratkaisuja. Muuttuvat viljelyolosuhteet, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja kansainväliset velvoitteet muuttavat suomalaista maataloutta väistämättä. Mitä on odotettavissa kansainvälisiltä areenoilta? Minkälaisiin olosuhdemuutoksiin maatalouden oikeastaan tulee reagoida? Onko mahdollista yhtä aikaa saavuttaa hyvää taloudellista tulosta sekä ympäristöhyötyjä? Miten peltojen käyttöä voisi optimoida ja miten nämä toimet vaikuttavat ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten pellon käytön optimointi tuo ratkaisuja maatalouden ilmastokysymyksiin. Seminaarin järjestävät OPAL-Life ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeet.
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Kutsua saa lähettää edelleen muille mahdollisesti kiinnostuneille.
Aika
Paikka
Ilmoittautuminen tästä linkistä 29.1.2018 mennessä
Ohjelma
9.00 Kahvitarjoilu
9.30 Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?Liisa Pietola, MTK, alustuksen video
10.00 Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmasto-olosuhteet Suomessa? Taru Palosuo, Luke, alustuksen video
10.30 Keinot tuotannon kestävään tehostamiseen ja satokuilujen kurontaan. Pirjo Peltonen-Sainio, Luke/OPAL, alustuksen video
11.00 Tauko
11.20 Peltolohkojen käytön optimointi niiden ominaisuuksien perusteella. Mitä peltoja kannattaa viljellä? Lauri Jauhiainen, Luke/OPAL, alustuksen video
11.40 Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset. Kristiina Regina, Luke/OPAL, alustuksen video
12.00 Peltolinnuston kannan vaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista. Tuomas Seimola, Luke/OPAL alustuksen video
12.20 Peltojen peruskunnon parantamisen kannattavuus. Riittääkö takaisinmaksuaika? Heikki Lehtonen, Luke/OPAL alustuksen video
12.40 Loppukeskustelu
13.00 Hankkeiden tarjoama lounas
Seminaarin videointi yhtenä nauhana osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=XG_0QgpanWY
Ruukin etäseurantapisteessä bonuksena lounaan jälkeen tarjolla Luken tutkijan Timo Lötjösen livealustus, esittely Ruukissa olevasta turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjen mittausympäristöstä.
Webinaaria voit katsella tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=XG_0QgpanWY
Yhteys aukeaa klo 9.20 alkaen. YouTube toimii parhaiten Mozilla Firefox ja Chrome-selaimilla, Internet Explorer-selaimella osalla osallistujista on ollut pulmia.
Voit kirjoittaa kysymyksiä ja kommentteja seminaarin puhujille chat-kentän kautta. Kuvan viereinen chat/keskustelukenttä avautuu striimauksen yhteydessä. YouTuben chattiin pitää kirjautua omilla Google-tunnuksilla, jos haluaa kirjoittaa (siis esim. gmail-sähköpostin pitäisi olla auki toisella välilehdellä, jos ei sellaista ole ja haluaa kirjoittaa, niin chat-ohjelma vie tunnustenluontisivulle). Striimauksen seuranta onnistuu pelkkää linkkiä klikkaamalla.
Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/BD83C608E1EF4950.par
Extra: Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin. https://www.webropolsurveys.com/S/3381F8CBDC435562.par
Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona – OPAL-Life
OPAL-Life on vuoden 2015 lopulla Luonnonvarakeskuksessa (Luke) alkanut hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa maatalouden kehittämistä suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan. Hanke toteutetaan Euroopan komission Life-rahoituksella, (LIFE14 CCM/FI/000254). Lisätietoja: http://www.opal.fi/
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) –hanke
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hanke on saanut rahoituksen vuosille 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus). Lisätietoja: www.ilmastoviisas.fi.
Lisätietoja
Helsinki/OPAL: Jaana Sorvali, jaana.sorvali@luke.fi, 050 435 4910
Ruukki/VILMA: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548
Tervetuloa!