Savonian MAAVARA-hanke auttaa maatilojen riskinhallinnassa ja varautumisessa.
Oletko miettinyt kuinka maatilan työt hoituvat jos sinulle itsellesi tapahtuisi jotain? Tai entäpä puolisollesi? Miten toimintaympäristön häiriöt, kuten pitkä sähkökatko tai vedensaannin ongelmat vaikuttavat tilan toimintaan? Oletteko tehokkaasti varautuneet tarttuvan eläintaudin taltuttamiseen?
Varautumista kannattaa miettiä etukäteen jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Valmiiksi mietityt toimintatavat säästävät kriisitilanteissa kallista aikaa ja mahdollistavat niin maatilan, kuin sen asukkaidenkin elämän jatkumisen nopeasti kriisin jälkeen.
Savonian MAAVARA-hankkeessa on tuotettu maatiloille varautumissuunnitelman pohja. Lisäksi on tuotettu opas, videoklippejä ja podcasteja, oman tilan varautumisen avuksi. Materiaalit löytyvät sivulta maavara.savonia.fi
Suomen suurin ideafestivaali jalkautuu syksyllä Nurmekseen kooten kaikki maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet ihmiset kohtaamaan sekä kasvotusten että virtuaalisesti. Meillä on ilo sekä kunnia olla mukana kehittämässä elinvoimaisempaa maaseutua ja kestävää tulevaisuutta. MURU-hankkeen työpaja on ohjelmassa la 28.9.2024.
Se, mikä tapahtuu maaseudulla, ei jää maaseudulle. Lue lisää: www.maaseutuparlamentti.fi #maapuhuu #maaseutuparlamentti #ideafestivaali
Ilmastokeskustelujen keskellä olevien turvepeltojen tilannekuva on hahmottunut. Turvepeltoja on Suomessa paljon, ja myös niiden käytölle on runsaasti mahdollisuuksia. Nyt on aika tehdä yhdessä turvepelloille ruoantuotannon huomioiva, ilmastoviisas ja aluetaloudellisesti kestävä tulevaisuus.
Tervetuloa keskiviikkona 30.10. Seinäjoelle, suureen Hiilestä kiinni -hybriditapahtumaan, jonka järjestävät Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Tapahtumassa keskustellaan turvemaiden merkityksestä monien maakuntien ruoantuotannolle ja aluetaloudelle sekä turvepeltojen käytön muutoksista, jotka ovat keskeisiä ilmasto-, vesistö- ja luonnon muotoisuustavoitteiden saavuttamiselle seuraavina vuosikymmeninä.
Ohjelmassa turvepeltojen käytön tilannekuva ja muutospolut • Aamupäivällä kerromme tuoreimmat tutkimustulokset Suomen turvepeltojen määristä, sijainnista sekä viljelytavoista. Luvassa on kiinnostavia nostoja nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, turvemaiden ojitustilanteesta, vettämismahdollisuuksista, rakennekehityksestä ja aluetoimijayhteistyöstä. • Iltapäivän avaa maa- ja metsätalousministeri puheenvuorollaan, miten politiikka voi tukea turvepeltojen ratkaisuja. Päivä jatkuu keskusteluilla ennallistamisen mahdollisuuksista ja ennallistamistalouden vaikutuksista maakunnille. • Julkistamme myös antia valtakunnallisesta turvepeltojen käytön tiekartasta, joka esittelee tulevaisuuden muutospolut vuoteen 2050 asti. • Paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja elintarvikealan yrityksen ja viljelijöiden etujärjestön edustajan, tutkijan, neuvojan ja maataloushallinnon edustajan näkökulmista.
Kalvot ja tallenne
Tilaisuuden YouTube-lähetyksessä ilmeni pätkimistä, josta suuret pahoittelut. Tämän vuoksi tallenne on katsottavissa vielä kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen tästä linkistä. Tallennesivulta löytyy esitysten aikaleimat, joita klikkaamalla pääsee suoraan ko. esityksiin.
OHJELMA Aamupäivä: Turvepeltojen tilannekuva Aamupäivän juontaja: Sami Kurki (Ruralia)
9.30–10.00 Aamukahvit
10.00 Tervetuloa ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin esittely, Sami Kurki (Ruralia) 10.15 Turvepeltojen nykytila ja ratkaisuja tutkimuksesta 10.15 Uusin tutkimus kertoo turvepeltojen määrän, sijainnin ja viljelytavat, Hanna Kekkonen (Luke) ja Hannu Ojanen (Luke) 10.30 Turvepeltojen nurmiviljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä – miten mitatut tulokset koko nurmikierrolta vertautuvat päästökertoimiin? Sanna Saarnio (Luke) ja Henri Honkanen (Luke) 10.45 Vettämiseen hyvin soveltuvia turvepeltoja voidaan tunnistaa paikkatiedon avulla, Hanna Kekkonen (Luke) 11.00 Avo-ojitettujen turvepeltojen määrää voidaan arvioida koneoppimisen avulla, Aura Salmivaara (Luke) 11.15 Maatalouden rakennekehityksen vaikutukset pellonkäyttöön, Olli Niskanen (Luke) 11.30 Maatalous ja turvepellot tulisi huomioida alueellisissa ilmastotoimissa, Jaana Sorvali (Luke)
Iltapäivä: Turvepeltojen tulevaisuus Iltapäivän juontaja: Hanna Kekkonen (Luke)
13.00 Politiikka turvepeltoratkaisujen tukena, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puheenvuoro etäyhteydellä 13.15 Valtakunnallinen tiekartta hahmottunut: Turvepeltojen käytön muutospolut vuoteen 2050, Heikki Lehtonen (Luke) 13.45 Ennallistaminen osana turvepeltojen käytön tulevaisuutta – Mitä ennallistamisasetus tarkoittaa Suomen turvepelloille? Tuuli Orasmaa (MMM) 14.05 Kommenttipuheenvuoro: Ennallistamistalouden tulevaisuus: Kohtaammeko osaajapulan? Kari Laasasenaho (SeAMK) 14.15 Millaisilla ohjauskeinoilla turvepeltojen käyttöä voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan, Heikki Lehtonen (Luke) 14.35 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijän näkemys turvepeltojen tulevasta käytöstä, Pauli Lämsä 14.45–15.00 Kahvitauko 15.00 Paneelikeskustelu Miten tehdään turvepeltojen käytölle reilu ja kestävä tulevaisuus? Mitkä ovat suurimmat huolet? Kuka hyötyy ja kuka häviää? Miten ympäristövaikutukset ja ruoantuotanto voidaan sovittaa yhteen? Mitä tämä kaikki edellyttää? Paneelin vetäjä Hanna Kekkonen (Luke) Panelistit: Tuuli Hakala (Valio), Henna Latvala (ProAgria), Heini Lehtosalo (MMM), Jyrki Niemi (Luke), Ari Perälä (MTK) 15.45 Kuinka Hiilestä kiinni -turvepeltohankkeiden tulokset tulevat käyttöön ja kuinka työ jatkuu, Tia-Maria Virtanen (MMM) 15.55–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Harri Hakala (ELY)
Lisätietoja: Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, puh. 050 380 7810, harri.hakala@ely-keskus.fi
Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (TUKKA) toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tapahtuma on myös maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide-kokonaisuudesta rahoitettujen Turvepeltojen käytön tiekartta ja Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä -hankkeiden loppuseminaari.
Turvepeltojen tulevaisuus -osaamiskysely Pyydämme sinua vastaamaan myös oheiseen kyselyyn, jossa kartoitetaan turvepeltojen kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja vastaukset käsitellään anonyymisti: https://link.webropolsurveys.com/S/F33EAB77C6B37D81
Maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja edistetään jatkossakin Hiilestä kiinni -yhteisössä. Tilaa yhteisön uutiskirje tästä linkistä. Jos yhteisön toiminta kiinnostaa, niin kerrothan yhteystietosi, ideasi ja toiveesi tällä lomakkeella.
Kuopiossa Minna Canthin koululla vietettiin 12.-13.8.2024 ysiluokkalaisten maatalousteemapäiviä. Teemapäivien aikana noin 270 oppilasta pääsi tutustumaan maatalouteen koululla alan asiantuntijoiden toteuttamissa työpajoissa sekä opintoretkellä Luonnonvarakeskuksessa Halolassa Maaningalla.
Työpajojen teemat ja vetäjät olivat • viljat (Elina Virkkunen, Luonnonvarakeskus) • lehmän elämä ja maidontuotanto (Mira Siikalahti, Nautasuomi Oy) • maatalousluonnon monimuotoisuus (Hertta Mikkonen, ProAgria Itä-Suomi) • unelmien maatila (Anna Korhonen, ProAgria Itä-Suomi) • herukkapensaiden istutus, herneen kylvö ja mansikantaimen istutus (Aleksi Sirkka, Luonnonvarakeskus)
Työpajoissa pääsi tutustumaan esimerkiksi näihin teemoihin: Millaista on lehmän elämä maatilalla? Entä mikä on maidontuotannon merkitys Suomessa? Miten laidunnus liittyy luonnon monimuotoisuuteen? Millaisia ovat Suomessa yleisimmin viljellyt viljat ja mitä niistä tehdään? Miten herneitä voi kylvää versokasvatukseen? Miten mansikan rönsytaimi istutetaan? Entä millainen olisi sinun unelmiesi maatila?
Luonnonvarakeskuksessa Maaningalla tutustumiskohteina olivat navetta ja biokaasulaitos sekä lysimetrikenttä, jossa tutustuttiin vesistötutkimukseen. Lisäksi Halolan päärakennuksessa kuultiin Luonnonvarakeskuksen tutkimustoiminnasta. Pihamaalla oli esillä ja tutustuttavana traktoreita ja työkoneita.
Maatalousteemapäivät järjestettiin Maaseutuammattiin ry:n, Luonnonvarakeskuksen ARMI– ja MURU-hankkeiden, ProAgria Itä-Suomen ja Atrian/Nautasuomi Oy:n yhteistyönä.
Aika: ke 21.8.2024 10-14 Paikka: Nuasmaito Oy, Kekkolantie 2, 88490 Pohjavaara, Sotkamo
Päivän teemana nurmiviljelyn kehittäminen ja kylvö Paikanpäällä nähtävillä: • Cordulus -sääasema • Kevätvehnä ja kerääjäkasvien koelohkot • YaraSuna BIo Plus 10-3-1 kierrätyslannoitteen käyttö kevätvehnällä • Traktoreita, työkoneita ja työnäytöksiä • Laiduntavat eläimet ja luonnonlaidun järvenrannalla • Käytännön vinkkejä viljelyyn (siemenet, hiiliviljelytoimenpiteet) • Näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit ständeineen Tarjolla kahvia ja makkaraa!
Päivän järjestävät yhteistyössä Kestävyyttä nurmesta, ARMI, MURU, Luontotekoja sekä KasviTieto -hankkeet.
Tapahtuman teemoina tuholaisten ja sääriskien hallinta öljykasveilla ja avomaavihanneksilla luomuviljelyssä.
Tuholaiset ja vaihtelevat sääolot haastavat viljelyä yhä enemmän myös Etelä-Savossa. Etenkin luomuöljykasvien ja -avomaavihannesten viljelyssä tuholaiset ovat keskeinen riski tuotannolle. Kasvukauden aikaisen kuivuuden lisääntyessä karkeilla kivennäismailla korostuu myös maan hyvän kasvukunnon ja multavuuden merkitys.
Karilan luomupellolla järjestettävässä pellonpiennariltapäivässä kuullaan ja keskustellaan öljykasvien ja avomaavihannesten tuholais- ja säähaasteista Etelä-Savossa.
Esittelyssä ovat luomukevätrypsin lajike- ja lajikeseoskoe sekä luomusyysrypsin ravinnekuitu- ja lannoitekoe. Voit myös tutustua öljy- ja kaalikasvien tuholaisten tunnistamiseen ja tarkkailuun käytännössä sekä kuulla luontaisten vihollisten merkityksestä kasvinsuojelussa ja niiden tukemisen keinoista. Paikalla on Luonnonvarakeskuksen tutkijoita ja ProAgrian asiantuntijoita.
Ilmoittaudu mukaan täällä. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen hankkeet:
Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA),
Aika: 14.8.2024 klo 10-15 Paikka: Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki
Luonnonvarakeskus Ruukin toimipiste järjestää jälleen elokuussa perinteiset tutkimusasemapäivät. Tällä kertaa tutkimusasemapäivien kohokohtana on nautojen hyvinvointiteknologia ja lihanautatutkimus. Nähtävillä on myös nurmi- ja viljakokeita sekä NorPeat-tutkimuskenttä, vedenvarastoallas ja ympäristötutkimus.
Ohjelma Klo 10:00 Toimistotilojen avajaiset ja tilaisuuden avaus. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen MMM sekä Luken johtajisto. Tapahtuma jakaantuu kolmeen pisteeseen: nautojen hyvinvointiteknologia tutkimuspihatolle, NorPeat tutkimuskentälle (punainen lato) sekä aseman pihalle, jossa on kahvi ja makkaratarjoilu sekä yhteistyökumppaneiden standit. Päivän aikana voi pisteisiin tutustua vapaasti liikkuen. Otathan huomioon, että tapahtumapisteiden välillä on jonkin verran kävelyä.
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Tutustu ohjelmaan. Lisätietoja: Kati Mattila, kati.mattila(at)luke.fi, puh. 0295326719
4-6.7.2024 Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella olemme sisähallissa Luonnonvarakeskuksen pisteellä. Luonnonvarakeskuksen pisteeltä löydät tietoa niin erikoiskasveista ja viljelykierroista, biokaasusta, energiayhteisöistä, kosteikkoviljelystä, turvepelloista, maatilojen muutosjoustavuudesta kuin Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluista ja Taloustohtoristakin. Luonnonvarakeskus esittäytyy osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osastoa, SeinäjokiAreena A480. Osastolla tarjolla myös lavaohjelmaa, tietoiskuja ja haastatteluita. Lisäinfoa osoitteessa luke.fi/farmari2024.
15-17.8.2024 Lepaan puutarhanäyttelyssä Hattulassa olemme Luonnonvarakeskuksen pisteellä ja materiaaleja jaossa. Lepaalla Luonnonvarakeskus esittelee C-hallissa mm. puutarha- ja vihannestutkimusta, kuusten erikoismuotoja, katemateriaaleja ja puutarhatilastoja.
21.8.2024 Kainuun peltopäivässä Sotkamossa Pohjavaarassa Luonnonvarakeskuksen infopiste ja materiaaleja jaossa. Nurmi ja kylvö -teemainen pellonpiennartapahtuma järjestetään Nuasmaito Oy:n tilalla (Kekkolantie 2) klo 10-14. Tapahtumassa tulossa työnäytöksiä, esiteltävänä koneita ja paikalla lukuisia yritysedustajia. Pellolla nähtävissä mm. erilaisia kerääjäkasvikasvustoja kevätvehnän alla, ProAgrian asiantuntija niistä kertomassa lisätietoa. Tarjolla myös tietoa turvepelloista ja kosteikkoviljelystä sekä luonnonlaitumista. Lisätietoa tapahtumasta ProAgrian tapahtumakalenterissa.
Toukokuun lopussa vietettiin Pielaveden yhtenäiskoululla yläkoululaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemaviikkoa. Teemaviikolla yhtenä valittavana aiheena oli maatalous. Teema oli suosittu, koululla monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemoihin saa ilmoittautua 30 oppilasta ja se tuli täyteen.
Tiistaina 28.5.2024 koululla järjestettiin työpajoja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden ja ProAgrian asiantuntijoiden vetäminä. Työpajojen aiheet ja vetäjät olivat
viljat ja kylvö (Elina Virkkunen, Luke)
lehmä eläimenä ja maidontuotanto (Kaisa Kuoppala, Luke)
Keskiviikkona 29.5.2024 oppilaat pääsivät opintoretkelle. Ensin kohteena oli Valion Lapinlahden tehdas, jossa saatiin kuulla Valion toiminnasta. Sen jälkeen ohjelmassa oli eväiden syönti kansallismaisemassa Väisälänmäellä. Eväshetken jälkeen linja-auto suuntasi Pyytölammen maitotilalle tutustumaan maatilan eläimiin, tiloihin ja toimintaan.
Maatalousteemapäivät järjestettiin yhteistyössä Maaseutuammattiin ry:n, Luonnonvarakeskuksen ARMI- ja MURU-hankkeiden ja ProAgria Itä-Suomen kanssa.
Lehmätyöpajan tehtäviä ja vetäjä Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ryUnelmien maatila-työpajassa tehtiin kollaaseja. Kuva: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry
teksti: Riitta Savikko, Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry
Ravinneresurssien kiertotaloudella voidaan vahvistaa karjatalouden toimintaedellytyksiä sekä parantaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Maatilojen viisaan typpikierron kehittämiseksi Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti kolme hanketta, joiden tavoitteena on optimoida typen hyväksikäyttöä nautakarjatuotannossa. Tehokas typpikierto voi tuoda tiloille merkittäviä säästöjä.
Tärkein viljelykasvien sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne on typpi. Ilman typpilannoitusta ravinto- ja rehukasvien sadon määrä ja laatu eivät riittäisi turvaamaan Suomen ruokahuoltoa. Koska typellä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia, sen käyttöä tuotannossa tulee tehostaa ja haittoja minimoida.
”Typen hyväksikäytön tehostaminen on tärkeää maatilojen kannattavuuden kannalta sekä myös kansallisen huoltovarmuuden, ilmastonmuutoksen torjumisen ja vesiensuojelun kannalta”, korostaa johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukesta.
Lue lisää viisaan typpikierron kehittämisen keinoista ja hankekokonaisuudesta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 27.5.2024.
