Energiantuotantoon kuluu reippaasti rahaa. Esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa käytettiin 8,5 miljardilla eurolla ulkomailta tuotuja energiatuotteita. Summa vastaa yli neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Oikeilla poliittisilla päätöksillä tämä miljardikysyntä voitaisiin suunnata Suomeen, arvioi professorityöryhmä Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissa. Energia-alan ja energiapolitiikan kärkiosaajiin kuuluvien 11 professorin kirjoittama raportti julkaistiin 26.2.2014.
Suomen energiapoliittinen linja poikkeaa selvästi useiden hyvin menestyvien maiden, kuten Ruotsin, Tanskan, Itävallan ja Saksan linjasta.
Erityisen suuri ero vertailumaihin nähden syntyi 2000-luvun alkupuolella, jolloin Suomessa päätettiin kolmen uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Suomessa käännös ydinvoimaan on ollut yhtä nopea kuin Saksassa muutos uusiutuvaan energiaan.Vertailumaissa moderni energiapolitiikka nähdään kokonaisvaltaisesti kilpailuetuna ja talouskasvun ja työpaikkojen lähteenä, kun taas Suomessa moderni energiapolitiikka on totuttu näkemään kilpailukykyä heikentävänä kustannustekijänä. Professorityöryhmän ehdottaa Suomeenkin uutta energiapolitiikkaa, jossa energiaa tarkastellaan kansakunnan kokonaisedunkannalta. Uusi energiapolitiikka perustuu energiatehokkuuden parantamiseen ja kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämiseen.
Energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn.Professorit näkevät uuden energiapolitiikan resurssien olevan puu- ja maatalouspohjaisessa bioenergiassa, tuulienergiassa, lämpöpumpuissa ja aurinkoenergiassa. Raportin perusteella yksi tehokkaimmista tavoista Suomessa käytettävän energian kotimaisuusasteen nostamiseksi on liikennepolttoaineen bio-osuuden lisääminen. Professorijoukko esittää 12 toimenpidettä, joiden avulla päästään koti uutta energiapolitiikkaa.