Mihin ja miten sopeudutaan?

 

Suomessa lämpötilan arvioidaan nousevan 2,3 – 6 astetta vuosisadan loppuun mennessä vuosien 1986-2005 jaksoon verrattuna riippuen maailmanlaajuisesta kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehityksestä. Sekä luonto että yhteiskunnan toiminnot joutuvat ilmaston lämmetessä poikkeuksellisen nopean muutoksen kohteeksi, ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on välttämätöntä. (MMM 2014.)

Sopeutumisella tarkoitetaan ihmisen ja luonnon järjestelmien kykyä toimia nykyisessä ilmastossa ja varautua tuleviin ilmaston muutoksiin ja niiden seurausvaikutuksiin. Sopeutumisella pyritään ehkäisemään tai lieventämään ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja hyötymään myönteisistä seurauksista. Sopeutuminen voi olla reagoimista tilanteisiin tai niitä ennakoivaa. (MMM 2014.)

Ilmastonmuutos vaatii paitsi kohdennettuja sopeutumistoimia niin myös parempaa ennakoivan sopeutumiskyvyn rakentamista maaseutuyritysten tasolla. Oman tietotason nostaminen ja riskien hajauttaminen esimerkiksi maaseudun yritystoiminnan ja maataloustuotannon monipuolistamisen avulla on eduksi. Tieto parantaa valmiuksia sopeutua useanlaisiin muutoksiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa niin suoraan säävaikutusten kautta, kuin epäsuorasti esimerkiksi ilmastopolitiikan päätösten kautta.

 

Mihin ja miten sopeudutaan?

 

Luonnonvarakeskuksen viestintä keräsi tutkijoilta listauksia ilmastonmuutoksen tuomista muutoksista Suomen luonnonoloihin, luonnonvaroihin ja elinkeinoihin. Katso tarkemmat tiedot www.luke.fi/ilmasto.

Kooste ilmastonmuutoksen tuomista muutoksista luonnonvaroihin. Kuva: Luonnonvarakeskuksen viestintä ja grafiikka Maaseudun Tulevaisuus, Jukka Pasonen.
Kooste ilmastonmuutoksen tuomista muutoksista luonnonvaroihin. Kuva: Luonnonvarakeskuksen viestintä ja grafiikka Maaseudun Tulevaisuus, Jukka Pasonen.

 

Puutarhatuotanto

  • Kasvukausi pitenee, talvet lämpenevät
  • Hedelmänviljely laajenee pohjoisemmaksi
  • Sadot voivat kasvaa
  • Uudenlaiset lajikkeet ja lajit menestyvät (esim. päärynä, luumu, karhunvatukka, viiniköynnös, vesimeloni)
  • Talvehtiminen voi vaikeutua lumettomien talvien ja satunnaisien paukkupakkasten vuoksi
  • Lisääntyvät sateet voivat lisätä kasvitauteja ja huonontaa talvehtimista
  • Kasvihuoneiden lämmitystarve vähenee, mutta valotustarve kasvaa pilvisyyden lisääntyessä
  • Keväällä hallariski lisääntyy
  • Tarvitaan kalliimpaa tuotantotekniikkaa
  • Tarvitaan lisää talvenkestäviä sekä kasvitauteja ja tuholaisia kestäviä lajikkeita
  • Kasvinsuojeluaineiden käyttö voi lisääntyä
  • Suomen rooli ruuantuottajana voi kasvaa

Maatalous

  • Kasvukausi pitenee
  • Kasvilajien viljelyaluerajat siirtyvät pohjoisemmaksi
  • Kasvien kasvu voimistuu
  • Uusia viljelykasveja otetaan viljelyyn ja viljely monipuolistuu
  • Syyskylvöisten kasvilajien viljely lisääntyy
  • Kasvintuhoojien riski kasvaa
  • Uusia tuholaislajeja, kasvitauteja ja rikkakasvilajeja leviää Suomeen
  • Kasvintuholaisten ja niiden luontaisten vihollisten lajisto ja dynamiikka muuttuu
  • Kasvintuhoojien tarkkailun ja torjunnan tarve lisääntyy
  • Sään ääri-ilmiöiden, kuten pitkien helle- ja kuivuusjaksojen, rankkasateiden ja tulvien aiheuttamat ongelmat peltoviljelylle lisääntyvät
  • Lisääntyvä syyssadanta lisää ravinnehuuhtoumien ja eroosion riskiä
  • Maan kasvukunto ja hiilen sidonta tulevat yhä tärkeämmiksi peltoviljelyssä
  • Kotieläinten sisäruokintakausi lyhenee
  • Lämmitykseen tarvittavan energian tarve pienenee
  • Jäähdytysenergian tarve lisääntyy

Suot

  • Jos kesät lämpenevät eivätkä kesäsateet oleellisesti lisäänny, suot kuivuvat.
  • Märkien soiden tyypilliset sarat ja sammaleet vähenevät ja korvautuvat varvuilla, puilla ja mätässammalilla
  • Avosuot muuttuvat puustoisiksi ja aapasuot keidassoiksi , jolloin soiden monimuotoisuus vähenee
  • Jos sateet lisääntyvät ja suot pysyvät märkinä, vaikutukset ovat vähäisiä
  • Ojitetuilla soilla puuston kasvu lisääntyy, jolloin metsänkasvatuksen raja siirtyy pohjoisemmaksi
  • Rehevillä ojitetuilla soilla hiilen vapautuminen maasta lisääntyy ja hiilitase heikkenee

Metsät

  • Kasvukausi pitenee
  • Puuston kasvu kiihtyy ja puulajisuhteet voivat muuttua
  • Metsätalouden näkökulmasta puun käyttömahdollisuudet kasvavat
  • Kasvava puusto sitoo ilmakehästä hiilidioksidia
  • Puiden ja metsäkasvien fenologiassa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi tuomen ja mustikan kukinta aikaistuu
  • Ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus aikaistaa koivun kasvukauden alkua
  • Puiden talveen valmistautuminen ja keväällä talvilevon purkautuminen voivat häiriintyä
  • Havupuiden taimien selviytyminen talvesta vaikeutuu
  • Lauhan talven jälkeen kuusen kasvu on alkukesällä heikompaa kuin pakkastalven jälkeisenä kesänä
  • Tulokas- ja vieraslajeja tulee lisää ja niiden selviytymismahdollisuudet paranevat
  • Hyönteisten, kuten kirjanpainajan, aiheuttamat tuhot voivat lisääntyä
  • Sienitaudeista juurikäävän aiheuttama kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti voivat lisääntyä ja levitä kohti pohjoista
  • Myrskytuhojen riski kasvaa

Riista

  • Lajienvälinen kilpailu ravinnosta muuttuu, ja taudit yleistyvät
  • Hirvi levittäytyy laajemmalle lumipeitteen ohetessa. Hirvieläimet voivat runsastua erityisesti Etelä-Suomessa, mikä voi parantaa ilveksen ravintotilannetta
  • Valkean suojavärin vaihtavat eläimet, kuten metsäjänis, riekko ja kärppä, voivat joutua helpommin saaliiksi lumettomassa maassa
  • Metsäkauris, valkohäntäpeura, rusakko, villikani ja villisika voivat hyötyä vähälumisista talvista
  • Metsäkanalinnut voivat kärsiä lumen puutteesta, poikaset ovat herkkiä sääolojen vaihtelulle
  • Lumiset talvet ovat eduksi suden saalistukselle. Ahman pesintä voi vaikeutua, talven lyheneminen voi muuttaa karhun talviunen pituutta
  • Pienpedot voivat levittäytyä pohjoisemmaksi ja runsastua
  • Talvisiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit, kuten saimaannorppa, halli ja itämerennorppa, voivat kärsiä
  • Leudot talvet ja sulat vesistöt voivat mahdollistaa vesilintujen talvehtimisen Suomessa. Muutokset pesintäaikataulussa voivat vaikuttaa lisääntymistulokseen
  • Metsästystä voi hankaloittaa, kun lumijälkiä ei näy tai jälkiä näkyy pitkältäkin aikaväliltä

Ruoka

  • Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä
  • Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen
  • Suurin osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maaperästä lannoitteiden käytön seurauksena tai suoraan eläimistä
  • Ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää suosimalla mahdollisimman vähän kuormittavia ruokia ja minimoimalla hävikkiä

Ruokaturva

  • Sään ääri-ilmiöt, rankkasateet ja kuivuusjaksot heikentävät satoja
  • Väestön kasvaessa ja satojen heikentyessä tarvitaan lisää viljelymaata
  • Metsää hakataan viljelymaaksi, mikä pahentaa ilmastonmuutosta entisestään
  • Epävarmuus ja pula ruoasta lisäävät ilmastopakolaisuutta ja konflikteja

Kalat, kalastus ja kalankasvatus

  • Avovesikalastuksen kausi pitenee, mutta jäiden vähyys vaikeuttanee perinteistä talvikalastusta, lisääntyvät myrskyt vähentävät kalastuspäiviä
  • Särkikalat, ahven ja kuha pääosin hyötyvät lämmöstä
  • Lämpeneminen ja lievä ravinnepitoisuuden kasvu suosivat silakkaa
  • Lämmöstä on haittaa viileiden vesien kaloille kuten nieriälle, lohelle, taimenelle, siialle, mateelle ja harjukselle
  • Itämeren suolapitoisuus voi muuttua, valumavedet tuovat mereen ravinteita
  • Vieraslajit ja monet taudit lisääntyvät, kilpailu ravinnosta voi kiristyä
  • Lämmin kevät ja syksy pidentävät kalankasvatuksen kasvukautta
  • Valintajalostus sopeuttaa viljeltyjä kaloja muuttuvaan ympäristöön parantaen kalaelinkeinon kannattavuutta
  • Kalankasvatukseen tarvitaan uusiin olosuhteisiin sopeutuneita ja soveltuvia kalalajeja, toisaalta uusien kalalajien viljely helpottuu

Lue lisää: Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen -tietokortti. Tekijä Juuso Joona.

Listausten teksti: Luonnonvarakeskus, viestintä. Listaus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.2.2017.

Sivun yläreunan kuva: Pixabay

Lähteenä käytetty myös MMM 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Maa- ja metsätalousministeriö 5/2014.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *