Tulevaisuusverstas 23.11.2017 Tuorlassa
VILMA-hankkeen toinen tulevaisuusverstas keskittyi ilmastoviisaan maataloustuotannon edistämiseen. Verstaassa luotiin yhteisiä tulevaisuuskuvia ja keskusteltiin laajasti ruoantuotannon tulevaisuuksista. Innoitusta keskusteluun toivat Vilja Varhon (Luonnonvarakeskus) sekä Juuso Joonan (Tyynelän tila) puheenvuorot. Tässä esitysten ja ryhmäkeskustelujen kohokohtia.
Tuotannon eriytymistä ja moninaisia tulevaisuuksia
Viljan Varho avasi keskustelua ruoantuotannon ja maatalouden tulevaisuuksiin vaikuttavista trendeistä. Ympäristön olosuhteet tulevat ilmastonmuutoksen myötä yhä enemmän rajoittamaan ruoantuotannon mahdollisuuksia eri puolilla maapalloa samalla, kun paine tuotannon lisäämiselle kasvaa väestömäärän noustessa. Toisaalta tuotanto pitäisi pystyä turvaamaan heikentämättä ympäristön tilaa.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suomalaisten maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt puoleen, mutta tilakoko on kasvanut: tuotannon trendinä on ollut keskittyminen ja tehostuminen. Nykyhetkestä katsottuna maatalouden tulevaisuudet ovat epävarmoja ja moninaisia. Erilaisia kuluttajaryhmiä ja rinnakkaisia vaihtoehtoja tuotannolle on paljon. Tilojen ja tuotantomuotojen erikoistuminen ja erilaistuminen on hyvin todennäköistä. Myös tilojen koko ja muoto saattaa hajautua suurista tilakokonaisuuksista ja niiden yhteenliittymistä pieniin yksittäisiin kaupunkiviljelyn yksiköihin. Kasvavia trendejä tällä hetkellä ovat kasvisruoka, uudet proteiinilähteet, lähi- ja pientuotanto ja kuluttajien toive ruoanlaiton helppoudesta ja nopeudesta. Vilja Varhon puheenvuoron kalvot ja videointi.
Hiilensidontaa ja tietoisuutta oman toiminnan tavoitteista
Ilmastonmuutos on vain yksi maapallon tulevaisuuden kannalta hälyttävistä ympäristönmuutoksista, kuten Juuso Joona muistutti. Johan Rockström tutkimusryhmineen on nostanut keskusteluun planeettarajojen käsitteen, jonka avulla voi ymmärtää näitä maapallon kantakyvyn kannalta olennaisia ympäristönmuutoksia. Planeetan ja ekosysteemin kannalta isot ongelmat, kuten monimuotoisuuden väheneminen ja ympäristön kemikalisoituminen, ovat toisiinsa kytkeytyneitä ja toisiaan vahvistavia ilmiöitä. Toisaalta lohdullista on, että samoilla keinoilla voi ratkoa yhtä aikaa montaa ongelmaa.
Ilmastonmuutokseen varautumista voi lähestyä laajakatseisesti ja kokonaisvaltaisesti: kyse on varautumisesta ei niin suotuisiin ympäristöllisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin. Varautumisessa tärkeintä on selvittää oman toiminnan arvot ja tavoitteet, ja tunnistaa keskeisimmät tuotantosysteemin toimivuutta rajoittavat tekijät. Tulevaisuuden epävarmuutta voi hallita pohtimalla ratkaisuja erilaisiin yllättäviin tilanteisiin. Voi olla väistämätöntä opetella luopumaan ja olla valmiina muutoksiin. Toisaalta tuotannon ja toimintatapojen kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Tilan tärkeää pääomaa ovat myös omat henkiset voimavarat ja osaaminen ja siksi niitä kannattaa vaalia. Uutta tietoa ja ideoita voi saada esimerkiksi kuuntelemalla podcasteja ja verkkoluentoja muiden töiden ohessa. Viljelijäyhteistyö ja siitä syntyvä synergia ja riskien jakaminen ovat myös suuri etu epävarmuuteen varautumisessa.
Maataloudessa huomiota ei kannata kiinnittää pelkästään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, vaan ennemmin siihen, miten voidaan maksimoida maatalouden toteuttama hiilensidonta. Silloin eri ilmastotoimien suuruusluokat osuvat kohdilleen. Hiilensidonta toteutetaan maaperän avulla. Maan kasvukunnosta huolehtiminen ja ympärivuotinen kasvipeitteisyys ovat tärkeimpiä toimia hiilensidonnan edistämiseksi. Monimuotoisuuden vaaliminen, kuten alus- ja kerääjäkasvien käyttö, sekä ravinteiden kierrätys paitsi auttavat varautumaan epävarmoihin oloihin, myös edistävät maan kasvukunnon ylläpitämistä. Juuso Joonan puheenvuoron kalvot ja videointi.
Koululaisryhmiä ja viljelypalstoja elävällä maaseudulla
Verstaassa luotiin pienryhmissä toivottavia tulevaisuuksia kuvittelemalla unelmien ilmastoviisasta tilakokonaisuutta tulevaisuudessa. Tilojen tarinat pitivät sisällään paljon energiaomavaraisuutta ja yhteistyötä. Ryhmät eivät vannoneet ihmeitä tekevän uuden teknologian nimeen, vaan hahmottivat laajasti tilan yhteyttä maisemaan ja muuhun yhteiskuntaan. Kuten Mustialan tulevaisuusverstaassakin, ryhmien toivottavana pitämä tulevaisuus olisi mahdollista toteuttaa jo nyt. Lisäksi ryhmät keksivät ideoita ja askeleita, joita maatalousyrittäjien itsensä ja muun yhteiskunnan tulisi tehdä näiden toivottavien tulevaisuuksien edistämiseksi. Alla olevaan kuvaan on koostettu näkemyksiä unelmien tilakokonaisuudesta sekä poimittu niitä edistäviä ideoita ryhmien tuottamasta materiaalista.
Teksti: Riikka Armanto.
