Hyvinkäällä Knehtilän tilan navettakahvilassa keskusteltiin keväisenä huhtikuun päivänä laajasti ilmastonmuutokseen varautumisesta. Kuulimme varautumiseen liittyviä haasteita politiikan ja neuvonnan näkökulmasta, mutta saimme myös tutustua konkreettisiin varautumisen ratkaisuihin.

 

Valtion toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

 

Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli valtion roolia ilmastotyössä. Valtion tasolla päävastuu ilmastonmuutoksen hillintään pyrkivän työn koordinoinnista on ympäristöministeriöllä. Maa- ja metsätalousministeriöllä on päävastuu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvästä työstä, toki siitäkin huolehditaan yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa. Suomi on ollut edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioimisessa ilmastopolitiikassa. Vuonna 2015 hyväksyttiin ilmastolaki, joka asettaa valtiolle puitteet ilmastotoimien suunnitteluun ja raportointiin. Kunkin hallituksen energia- ja ilmastostrategia on myös merkittävä linjaus ilmastotoimille. Nykyisestä Manner-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa maatalouden sopeutumisen keinoja on jo huomioitu, esimerkiksi ympäristökorvausta maksetaan talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ja kerääjäkasveista. On odotettavissa, että EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa ilmastoteemat korostuvat entisestään. Näyttää myös siltä, että uudistuksen myötä jäsenvaltiot saavat enemmän vapautta valita toteutettavat toimet kansallisesti.

 

VILMA -hankkeen maatilaverkoston tiloilla ilmastotoimet ovat tuttuja ja monipuolisesti käytössä.

 

Sakari Raiskio esitteli verkoston viljelijöiden näkemyksiä varautumiseen liittyen. Tiloilla on kokeiltu varautumisen toimia laajasti. Varautumisen hidasteiksi viljelijät ovat maininneet vanhat tavat ja yleisen vastustuksen ilmastotoimia ja EU:n ajamia asioita kohtaan, kiireen, huonon taloudellisen tilanteen, tiedon puutteen tai sen soveltamisen vaikeuden ja viranomaissääntelyn rajoitteet. Koulutus, tutkimus, neuvonta, avoin ja kannustava ilmapiiri sekä hyvin suunnattu tukipolitiikka auttavat varautumisessa. Toimien valinnassa taloudelliset tekijät ja satotason parantaminen ratkaisevat ilmastosyiden lisäksi. Kuten eräs verkoston viljelijä on todennut, monesti viljelijä ja ilmasto hyötyvät samoista toimista.

 

Ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet neuvonnan näkökulmasta

 

Myös neuvontatyössä tilalle koituvat taloudelliset ja ilmastolliset hyödyt tulisi saada osoittamaan samaan suuntaan, erityisesti uusia investointeja suunnitellessa. ProAgria Etelä-Suomen Terhi Mäkelän mukaan investointeja suunniteltaessa on mentävä kannattavuus edellä ja huomioitava pitkän aikavälin hyödyt ja tuotannon jatkuvuus. Neuvo2020 –palveluista saa apua esimerkiksi maaperän hiilivarastoja koskevan tiedon lisäämiseen ja kullekin tilalle sopivien ilmastotoimenpiteiden pohdintaan, niin sopeutumisen kuin hillinnän osalta.

 

Käytännön esimerkkejä maatilojen ilmastoratkaisuista

 

Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola kertoi tilan ilmastotoimista. Luomutilalla nurmet ovat olennainen osa viljelykiertoa ja tilalla maan kasvukuntoa on parannettu monin tavoin ja monia kokeiluja tehty hevosenlannan tuubikompostoinnista ja biohiilestä alkaen. Yhteisöllisyys nähdään tilalla myös varautumisen olennaisena osana. Markus Eerola myös avasi Suomen maatalouden asemaa globaalissa ilmastonmuutostyössä. Tällä hetkellä maatalouden heikko kannattavuus haittaa toiminnan kehittämistä. Ruokaketjussa, jossa ruoka kulkee kapean pullonkaulan, kaupan ja teollisuuden, läpi viljelijöiltä kuluttajille, kannattavuutta voi olla vaikeaa parantaa – tarvittaisiin parempia ruokajärjestelmän malleja. Knehtilän tilan viereen on rakentumassa Palopuron biokaasulaitos. Nurmien hyödyntäminen biokaasuksi voi olla yksi maatilojen tulevaisuuteen varautumisen ratkaisu. Biokaasutuotanto mahdollistaa energiaomavaraisuutta ja mädätysjäännös parantaa ravinneomavaraisuutta. Tilalla kehitetään Palopuron agroekologisen symbioosin mallia, jossa tavoitteena on tuottaa ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestäviä ruoantuotannon ja energiantuotannon tapoja.

Käytännön toimia varautumisen edistämiseksi omalla tilalla esittelivät maanviljelijät Kallepekka Toivonen Nurmijärveltä ja Timo Ylieskola Marttilasta. Toivonen kertoi kokemuksiaan kerääjäkasvien viljelystä ja syyskylvöisten kasvien viljelystä. Ylieskola kertoi keinoista, joilla pellon vesitaloutta on parannettu erittäin kustannustehokkaasti. Kuivatuksen parantamistoimia on suunniteltu kokonaisuutena. Omalla työllä, koneiden parantamisinnovaatioilla ja tilojen välisellä yhteistyöllä peltojen kasvukunnon parantamisessa on saatu paljon aikaan. Peltojen pinnan muotoilua on tehty syysmuotoisten kasvien talvehtimisen parantamiseksi, ja luomusyysrypsikin on saatu menestymään.

Viljelijöiden henkinen hyvinvointi ja jaksaminen nousi päivän aikana tärkeäksi keskustelun aiheeksi ja sitä jatkettiin Annukka Vainion johdolla iltapäivällä ryhmäkeskusteluissa. Ryhmissä puhuttiin hyvinvoinnin tukemisen lisäksi siitä, miten tiedon saisi kulkemaan paremmin viljelijöiltä poliitikoille ja päättäjille, mitä hankaluuksia informaatio-ohjauksessa (mm. neuvonta, tutkimukset, suositukset) on ja mitä pitäisi tutkia ohjauksen parantamiseksi. Keskustelu oli vilkasta ja osallistujien arvokkaita näkemyksiä kirjattiin ylös. Ryhmäkeskusteluiden kooste.

 

Teksti: Riikka Armanto ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus