Avainsana: valkuaisomavaraisuus

Kategoriat
Ajankohtaista

Nyt on kansainvälinen palkokasvien vuosi

IYP-posteri-kuva

Vuosi 2016 on YK:n nimeämä kansainvälinen palkokasvien vuosi (International Year of Pulses*). FAO:n toteuttaman teemavuoden tavoitteena on lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja kertoa niiden hyvistä puolista. Lue lisää.

Palkokasvit hyödyntävät ilmakehän typpeä

Palkokasvien siemenet sijaitsevat paloissa, mistä juontuu niiden nimikin. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

Sana ”pulse” tarkoittaa palkokasvia, josta syödään siemenet eli suora käännös suomeksi on ”palkovilja”. Lajeina se sisältää pavut, herneet ja  linssit. Palkokasveihin kuuluu myös muita kuin palkoviljoja kuten monivuotiset nurmipalkokasvit apiloineen ja öljypalkokasviksi luettava soija.

Herne ja härkäpapu ovat kotimaisia kasveja. Sinilupiinia viljellään Suomessa jonkin verran, mutta linssejä tai soijaa ei. Valkuaisfoorumi-hankkeessa keskitytään kotimaisen valkuaistuotannon edistämiseen. Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen viljelykokeista.

Palkokasvit ovat terveellistä ruokaa

Pavut, herneet ja linssit ovat varsinaista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia mutta myös ravintokuitua. Ne ovat itsessään hyviä ja terveellisiä ja sopivat monenlaiseen käyttöön. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja kannattaisi syödä enemmän, vähintäänkin kerran viikossa. Lue lisää kotimaisista valkuaiskasveista ihmisravitsemuksessa.

Lue lisää ScenoProt- ja Valkuaisfoorumi-hankkeiden uutiskirjeestä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kaisa Kuoppala: Tartu palkoviljahaasteeseen!

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

YK:n yleiskokous on nimittänyt tämän vuoden Palkoviljojen vuodeksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta palkoviljojen ravitsemuksellisista eduista osana globaalia kestävää ruuantuotantoa.

Merkkivuosi kannustaa lisäämään ruokaketjun toimijoiden välisiä yhteyksiä palkoviljoista peräisin olevan proteiinin hyödyntämiseksi ja palkoviljojen tuotannon lisäämiseksi. Myös kasvinvuorottelun parempi hyödyntäminen ja huomion kiinnittäminen palkoviljojen kauppaan ovat fokuksessa.

Mistä kotimaista kasvivalkuaista?

Palkoviljat eli pavut, herneet ja linssit tuovat ruokavalioon proteiinin lisäksi ravintokuitua, hivenaineita ja vitamiineja. Minä en nostaisi palkoviljoja esiin niinkään lihan korvaajina vaan ihan niiden omien ominaisuuksien, kuten terveellisyyden, monipuolisuuden ja ympäristövaikutusten takia. Ne ovat gluteenittomia, vähärasvaisia ja ravitsevia. Palkoviljojen viljelyllä on maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen suotuisa vaikutus. Palkoviljojen satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ruokana tai eläinten rehuna. Tilalla tuotetut palkoviljat lisäävät myös kotieläintuotannon omavaraisuutta.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta Kaisa Kuoppalan blogitekstistä: Tartu palkoviljahaasteeseen!

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasviproteiini on trendi, johon pitää tarttua

Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Valkuaisomavaraisuuden edistämisessä keskeisimpiä asioita ovat kotimaisen kasvivalkuaisen tunnettuuden lisääminen ja kannattavuuden edistäminen sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken, tuumattiin Valkuaisfoorumi-hankkeen järjestämässä työpajassa 12.2.2016.

Lisääntyvä herneen ja härkäpavun rehukäyttö kasvattaa viljelijöiden osaamista valkuaiskasvien viljelystä ja raivaa tietä laajemmalle elintarvikekäytölle. Valkuaiskasvien kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan muun muassa edistämällä suurkeittiöiden ja yrittäjien sekä rehuvalkuaisen tuottajien ja kotieläintilojen välistä yhteistyötä. Kotimaisen kasvivalkuaisen teemaviikot ravintoloissa ja kouluissa olisivat yksi keino saada kuluttajat kotimaisista kasvivalkuaisista tehtyjen aterioiden ääreen. Julkkiskokit voisivat ottaa kotimaiset kasvivalkuaisvaihtoehdot näkyvästi esiin.

Lue lisää työpajan annista Luken uutisesta Kasviproteiini on trendi, johon pitää tarttua.

Kategoriat
Ajankohtaista

Palkoviljalla pystyy korvaamaan soijarouhetta siipikarjanrehussa

kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto
kuva: Ulla Jauhiainen / Luken arkisto

 

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan palkoviljoilla voidaan korvata osa soijarouheesta siipikarjanrehuissa. Palkoviljojen käyttö kotieläinten rehuna parantaa proteiiniomavaraisuutta. Palkoviljojen viljelyn lisääminen ja niiden käyttö kotieläinten rehuna onkin tehokas keino saavuttaa parempi valkuaisomavaraisuus.

Erja Koivusen väitöskirjakokeissa selvitettiin, miten paljon kotimaista hernettä ja härkäpapua voidaan käyttää munivien kanojen ja broilerien rehuissa ilman, että tuotantotulokset heikkenevät vilja-soijarouheruokintaan verrattuna.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta: Palkoviljalla pystyy korvaamaan soijarouhetta siipikarjanrehussa.

Kategoriat
Ajankohtaista

Nurmi taipuu biojalostamossa uusiksi rehutuotteiksi

 

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Nurmikasvustosta tehty säilörehu sisältää pääasiassa kuitua, mutta myös runsaasti proteiinia ja sokereita. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT kehittävät ja testaavat menetelmiä, joilla säilörehusta valmistetaan rehuja yksimahaisille eläimille kuten sioille ja siipikarjalle. INNOFEED-projekti tähtää maatilojen kannattavuuden parantamiseen ja Suomen proteiiniomavaraisuuden kohentamiseen.

INNOFEED-projektin tavoitteena on parantaa maatilojen kannattavuutta teknologialla, jolla valmistetaan korkeamman lisäarvon rehutuotteita säilörehusta. Samalla parannetaan Suomen matalaa proteiiniomavaraisuutta, joka on valkuaistäydennysrehujen osalta vain noin 15 %.

 

Nurmi kasvaa Suomessa hyvin. Pääosa sadosta korjataan säilörehuna ja käytetään nautakarjan ruokinnassa. Nurmen ja säilörehun tuotantoa on mahdollista lisätä merkittävästi tehostamalla viljelyä, nostamalla satotasoa ja ottamalla käyttöön vajaatuottoista tai kesannolla olevaa viljelymaata.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta Nurmi taipuu biojalostamossa uusiksi rehutuotteiksi

Kategoriat
Ajankohtaista

Vuonna 2030 lautasellamme on lähiproteiinia

Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu voi tarjota proteiinia ihmisille ja eläimille. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan vuonna 2030 proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä kuluttajaa. Uusia elintarvikkeita kehitetään tuottamalla ja prosessoimalla hyönteisiä, sieniä sekä kasviraaka-aineita.

Suurin osa ruokalautasellamme olevasta proteiinista on tällä hetkellä peräisin Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten (sikojen ja siipikarjan) valkuaisrehu on pääosin siellä kasvatettua soijaa. Jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman ScenoProt-hankkeen visio toteutuu, vuonna 2030 ruoantuotantomme ei enää ole riippuvainen muutamasta brasilialaisesta suuryrityksestä.

– Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta alle kahdestakymmenestä prosentista kuuteenkymmeneen. Sama muutos pitää saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijanviljely tuhoaa sademetsäalueita Brasiliassa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta, kertoo hankejohtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto Lukesta.

Valkuaisomavaraisuutta pyritään kasvattamaan kehittämällä elintarvikkeita, joissa proteiinia on saatu uusista lähteistä, kuten hyönteisiä ja sieniä tuottamalla ja prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon.

Lue lisää Luonnonvareskuksen tiedotteesta 29.10.2015 Vuonna 2030 lautasellamme on lähiproteiinia

Kategoriat
Ajankohtaista

Valkuaisfoorumi edistää kotimaista valkuaisomavaraisuutta

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Valkuaisfoorumi -nettisivusto on avautunut ja hanke alkanut! Valkuaisfoorumia rakennetaan virtuaalisia työkaluja hyödyntäen, mutta myös konkreettisesti valkuaiskasvien tuotantoon ja käyttöön paneutuen. Alan toimijoiden muodostamassa verkostossa etsitään ratkaisuja valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi ja soveltavalla tutkimuksella haetaan uutta tietoa ja sovelluksia tuotannon tueksi. Mottona on ”Havainnoi, kohtaa, tutki, kehitä”.

Valkuaisfoorumin verkkosivut tekevät toiminnan näkyväksi. Sivut ovat myös tiedonvälityspaikka, jonne kootaan kaikkien toimenpiteiden tuotokset, kuten tietopankkeja, laskureita, valkuaisrehupörssi sekä opetus- ja tutkimusmaatilan reaaliaikainen havainnointi. Lisäksi se toimii kaikille avoimena ja interaktiivisena kohtaamispaikkana, jossa voi mm. treffata asiantuntijoita. Ensimmäiset asiantuntija-nettitreffit järjestetään ma 18.5.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5.

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5. keskustelemaan valkuaiskasvien tuotannosta, sadon hyödyntämisestä ja valkuaiskasvimarkkinoista! Kuulet, näet ja ehkä maistatkin, mitä valkuaiskasvituotannon hedelmät voivat Suomessa olla.

Työpajan koollekutsujat – Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Into Seinäjoki Oy – pyrkivät hanketoiminnalla rakentamaan polkua kohti valkuaisomavaraisempaa Pohjanmaata. Onnistuaksemme tarvitsemme koko ruokaketjun osaamista ja mielipiteitä. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!

Työpajan ohjelma ja ilmoittautuminen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen tavoitteena kaksinkertaistaa proteiiniomavaraisuus

kuva: Tero Sivula/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Tero Sivula/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

VTT on laatinut maa- ja metsätalousministeriölle tiekartan, jolla linjataan toimia Suomen täydennysproteiinin omavaraisuuden nostamiseksi nykyisestä noin 15 prosentista 30 prosenttiin. Muutos parantaisi Suomen huoltovarmuutta ja samalla turvaisi monimuotoisen viljelylajiston Suomen pelloilla. Tiekarttatyössä tunnistetut keinot muutoksen aikaansaamiseksi liittyvät alkutuotannon kehittämiseen kotimaisen proteiinituotannon lisäämiseksi, kotimaisen proteiinin rehukäytön tehostamiseen ja monipuolistamiseen sekä lisääntyvään kotimaisen kasviproteiinin käyttöön ihmisravintona.

 

 

Proteiiniomavaraisuus ja siihen liittyvä huoltovarmuus ovat nousseet keskustelunaiheiksi viime vuosina, koska täydennysproteiinin käyttö perustuu lähes täysin tuontisoijaan. Soijan viljely on keskittynyt harvoille alueille maailmassa ja sen hintaan vaikuttaa satotasojen ja kysynnän lisäksi myös maailmanpoliittinen tilanne.

Proteiiniomavaraisuuden merkittävä nostaminen Suomessa edellyttää alkutuotannon kehittämistä, rehukäytön tehostamista ja monipuolistamista sekä kasviproteiinin käytön lisäämistä ihmisravintona.

Tulevaisuudessa proteiiniomavaraisuuteen vaikuttavat erityisesti rehuproteiinin tuotantotavat, viljeltävät kasvit, viljelysmaan tuottavuus ja tuotantoketjun yhteistyö. Pidemmällä aikavälillä voidaan proteiinitarpeeseen vaikuttaa myös tarkentamalla ruokinta- ja ravintosuosituksia. Monipuolinen kasviperäisen proteiinin käyttö ihmisruokavaliossa tekee proteiinikasveista houkuttelevampia viljelylle ja parantaa niiden viljelyn kannattavuutta. Kasviperäisen proteiinin käyttöä ihmisravintona voidaan edistää kehittämällä kuluttajaa houkuttelevia tuotteita ja parantamalla niiden saatavuutta.

Lue Lisää VTT:n sivuilta.
Raportti: Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi