Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen kasvustohavaintopäivät – Maan rakenne Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.

 

Maan rakenne on aiheena  Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.2017 järjestettävillä kasvustohavaintopäivillä erityisesti nurmitilojen näkökulmasta.

Aika:  Ti 19.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Kuortane

             Ke 20.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Ilmajoki

Paikka: Tarkemmat ajo-ohjeet lähetetään päiviin ilmoittautuneille.

Aiheet:

  • Maan rakenne, OSMO-koelohkojen kasvukunnon puutteista, Jukka Rajala, OSMO-hanke
  • Havaintojen tekoa maan rakenteesta
  • Nurmesta tulosta – hanke tapahtumat ja tiedotus, Hannu Kivisaari ProAgria Etelä-Pohjanmaa
  • Jankkurointikokemukset
  • Nurmijankkurointinäytös

llmoittautuminen: viimeistään ma 18.9. Internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat tai Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi

Järjestäjät:  Nurmesta tulosta –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke ja yritykset.

Lisätietoja:Hannu Kivisaari, Nurmesta Tulosta –hanke/ ProAgria Etelä-Pohjanmaa p. 0400-798580 hannu.kivisaari@proagria.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma.

 Tervetuloa!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Koneiden oikealla säädöllä on merkitystä muokkaustulokseen – OSMO-hankkeen muokkaustyönäytös Nubyn tilalla Espoossa 20.7.2017

 

Muokkauskoneiden säätöön vaikuttavat monet eri seikat, kuten käytettävän muokkauskoneen ominaisuudet, maalaji ja maan kunto, tehtävän muokkauksen tarkoitus sekä muokkauksen ajankohta. Vaikka muokkauskoneet ovat perin yksinkertaisia, löytyy niistä monipuoliset säätömahdollisuudet. Muokkauskoneiden säätöjä ovat mm. muokkaussyvyyden säätäminen, piikkivälin ja piikkien kallistuksen säätäminen sekä piikkimallin valinta ja ajonopeus.

 
Kultivoinnissa käytetään yleisesti jousipiikeillä varustettuja kultivaattoreita ja joihin on kiinnitetty perään muokkausjälkeä viimeistelevä piikkihara tai varpajyrä (kuva 1.). Kultivoinnin muokkaussyvyys määräytyy sen mukaan, mihin tehtävällä muokkauksella pyritään. Jos kyseessä on nurmen tai muun monivuotisen kasvuston lopettaminen, tulee kultivointi tehdä läpileikkaavilla terillä kasvin kasvupisteen alapuolelta. Eli tässä tapauksessa muokkaussyvyys on n. 5 cm. Jos kyseessä on maata muokkaava toimenpide, valitaan kultivaattorin muokkaussyvyys ja piikit maan jäykkyyden mukaan. Kultivaattorissa on kolme eri säätöä: muokkaussyvyyden säätö, piikkivälin säätö ja piikkien mallin valinta. Kultivointi pitäisi tehdä kuivalla kelillä, jolloin vetotraktorin pyörissä on paras pito eikä renkaiden luistamista maan pinnassa tapahdu.

 

Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.
Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.

 

Jankkurissa on jäykät piikit, joilla on mahdollista päästä tiivistyneen kyntöanturan alapuolelle. Jankkurissa piikkiväli on harva, joten tukkeutumista harvemmin ilmenee. Myös jankkureissa käytetään piikkien takana kulkevaa ja muokkausjälkeä viimeistelevää jyrää (kuva 2.). Jankkurin säätöjä ovat työsyvyyden säätö, piikkien kallistuksen säätö ja piikkivälin säätö sekä piikkityypin valinta. Nyrkkisääntönä pidetään, että jankkurin terien väli pitäisi olla noin kaksin-kertainen työsyvyyteen verrattuna, eli jos piikkiväli on 50 cm, niin suositeltava työsyvyys on 25 cm. Jankkurin piikkien kallistamisella ja piikkityypin valinnalla vaikutetaan paljon jankkuroinnin työjälkeen. Jos piikkiä kallistaa voimakkaasti eteenpäin tapahtuu voimakasta maan muokkautumista ja eri kerrosten välistä maa-aineksen sekoittumista, joka ei välttämättä ole hyväksi. Jankkuroinnin tulos on hyvä, kun muokatun maan pinta on melko tasainen eikä muokkautumista eri kerrosten välillä ole tapahtunut. Jankkurointi pitää mahdollisuuksien mukaan tehdä kuivalla aikaa ja mielellään heinänurmen toisena kasvuvuotena, jolloin nurmi jatkaa kasvuaan ja tunkee juurensa tehokkaasti jankkuroinnin avanteisiin.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.
Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.