Kirjoittajat ja kuvat: Elisa Koskinen ja Eeva Lahtinen
Siikajoella Ruukin tutkimusasemalla järjestettiin 16.8.2022 Peltopäivä yhteistyössä Luken ja Baltic Sea Action Group (BSAG) kanssa kaikille avoimena ulkotapahtumana, jossa viljelijät ja tutkijat kohtasivat toisensa. Ruukissa tehdään nautakarja-, metsä- ja peltotutkimusta 70 ha alalla, josta osa on luomuviljelyssä ja osa tavanomaisessa tuotannossa. Ruukin metsissä tutkitaan kasvihuonekaasuja ja pelloilla viljelymenetelmiä sekä lajikekokeita. Päivän aikana käytiin läpi turvemaiden ja maatalousmaiden tutkimuksista saatua tietoa. Peltopäivässä kuultiin huippupuhujia niin kotimaasta kuin Tanskasta. Tutkimushankkeita esiteltiin hanketorilla ja viereisillä pelloilla esiteltiin koealoja, joihin pääsi tutustumaan. Päivän lopuksi kävijät pääsivät käymään kosteikkoviljelypellolla ja esittämään kysymyksiä kohteesta.
Suomessa maatalouskäytössä on noin 250 000 hehtaaria turvepeltoja, eli noin 10 prosenttia peltopinta-alasta ja laskelmien mukaan nämä tuottaisivat puolet maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä (Virkkunen, 2021). Turvepeltojen vaihtoehdoista ja hiiltä pidättävistä toimista on kerätty tietoa, jota pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on hillitä turvemaiden ilmastopäästöjä.
Eija Hagelberg (projektijohtaja, BSAG) puhui maaperän hyvinvoinnista ja nosti esille uudistavan viljelyn. Uudistavassa viljelyssä, (englanniksi regenerative agriculture) on kuusi periaatetta:
- Ymmärrä maatilasi toimintaa ja toimintaympäristö kokonaisuutena
- Minimoi maaperän häirintä
- Maksimoi viljelykasvien valikoima ja monimuotoisuus
- Pidä maanpinta kasvipeitteisenä mahdollisimman pitkään, mieluiten ympäri vuoden
- Hoida elävää juuristoa ympärivuotisesti
- Sisällytä kotieläimet mukaan kokonaisuuteen
Tärkeintä on saada pellot peruskuntoon hiilensidonnan parantamiseksi ja ruuantuotannon varmistamiseksi. Toimiva vesitalous pelloilla on olennainen osa sitä. Mikrobit varastoivat hiiltä maaperään, ja jotta biologinen aktiivisuus säilyy, täytyy huolehtia maan terveydestä. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä samalla kun siihen sopeudutaan.
Sanna Saarnio (erikoistutkija, LUKE) esitteli turvepeltojen kosteikkoviljelyn mahdollisuuksia ja haasteita. Hänen mukaansa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on hyvä syy turvepeltojen kosteikkoviljelyyn. Kosteikkoviljelyssä turvemaan pohjaveden pinta nostetaan korkealle patojen ja säätösalaojien avulla, jotta iso osa maasta olisi veden kyllästämää. Tällöin turpeen hajoaminen hidastuu ja kasvihuonekaasupäästöjä syntyy vähemmän. Alustavien tulosten mukaa jo pienikin (esim. 20 cm) ero pohjaveden korkeudessa vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Kuumina ja kuivina kesinä suurin haaste on pohjaveden pitäminen halutulla korkeudella. Jos sadantaa on vähemmän kuin haihduntaa niin pohjavesi laskee, vaikka padot ja ojat olisivat kiinni.
Ruukin kosteikkoviljelyalueella kasvoi ruokohelpeä, jota on kerätty kesän aikana kuivikkeeksi. Korjuun ajaksi pohjaveden pintaa laskettiin, jotta korjuutoimenpiteet olivat mahdollisia toteuttaa. Yksi vaihtoehto sadon korjuuseen on tehdä se talvella kun maa on jäässä, jolloin helpi on kuivaa ja sopii kuivikkeeksi. Toinen kosteikkoviljelyyn soveltuva kasvi on osmankäämi, josta on mm. rakennusmateriaaliksi, energiantuotantoon tai vaikka untuvan kilpailijaksi.
Lisätietoja:
- Kosteikkoviljelyn kasveista BSAG:n kosteikkoviljelyn kasvioppaasta: https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2021/02/Kosteikkoviljelyn_kasviopas_2021.pdf
- Turvepeltojen ilmastokestävä viljely: TURINA-hanke https://www.luke.fi/fi/projektit/turina
- SOMPA-tutkimushanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta: https://projects.luke.fi/sompa/
- Virkkunen, E. (2021). Päästövähennyksiä vai tyynyn täytettä turvepelloilta? Blogi-teksti. Julkaistu 17.12.2021. Luonnonvarakeskus. Haettu 19.8.2022 osoitteesta https://www.luke.fi/fi/blogit/paastovahennyksia-vai-tyynyn-taytetta-turvepelloilta
Artikkeli: Ekohöytyvä haastaa untuvan: https://aaltouniversity.shorthandstories.com/osmankaamihoytyva_haastaa_untuvan/index.html