Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

Kuva: Henri Murto. Rekolan tila Kangasalla.
Kuva: Henri Murto.

Voittajakuvan ottanut Henri Murto kertoo:

Kuva on Rekolan biodynaamiselta luomutilalta, Kangasalta,  jossa pyöritän luomupuutarhatilaa maatilan yhteydessä. Kuva on otettu vuoden 2017 juhannuksena.

Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla. Tilalla on emolehmäkarjaa, viljanviljelyä, jatkojalostusta sekä kaupallinen puutarha. Tilan toiminnan sydämenä voidaan pitää emolehmäkarjaa, joka laiduntaa tilan maita (mm. kuvassa näkyvät pellot) ja syö talvisin vain tilalla tuotettua apila-timoteinurmea, virna-kaura-säilörehua sekä herne-kauraa. Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Kompostoitu karjanlanta mahdollistaa myös todella monipuolisen sekä laadukkaan luomujuuresten- sekä vihannesten viljelyn. Puutarhalla karjanlanta kompostoidaan noin 10 kuukauden ajan ja neljän vuoden viljelykierron kera olemme täysin omavaraisia lannoituksen suhteen. Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

Laiduntavien lehmien merkitys näkyy kuvassa myös vasemmalla olevassa peltosaarekkeessa, jossa sijaitsevat puut pääsevät esteettisesti kauniisti esiin maisemassa, koska lehmät pitävät peltosaarekkeiden pajut yms. agressiivisesti leviävät kasvit kurissa. Luonnon monimuotoisuus on myös huippuluokkaa laiduntavien lehmien ansiosta, ja tilan mailta onkin tavattu mm. monia harvinaisia perhos- sekä hyönteislajeja. Kuvan heinäladossa varastoimme kuivaheinää, jota lehmät syövät talvisin.

***

Valokuvakisa järjestettiin 26.6.-31.10.2017. Valokuvakisan raatiin kuuluivat Markus Eerola ja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Tuomas Mattila, Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta ja päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä. Raati kommentoi, että osallistujakuvissa oli hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ollut esillä esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kuvakisan toivottiin poikineen myös  eteenpäinvieviä maaseudun ilmastoratkaisujen keskusteluja.

Kategoriat
Toiminta

Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

 

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

Kuva: Henri Murto. Rekolan tila Kangasalla.
Kuva: Henri Murto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voittajakuvan ottanut Henri Murto kertoo:

Kuva on Rekolan biodynaamiselta luomutilalta, Kangasalta,  jossa pyöritän luomupuutarhatilaa maatilan yhteydessä. Kuva on otettu vuoden 2017 juhannuksena.

Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla. Tilalla on emolehmäkarjaa, viljanviljelyä, jatkojalostusta sekä kaupallinen puutarha. Tilan toiminnan sydämenä voidaan pitää emolehmäkarjaa, joka laiduntaa tilan maita (mm. kuvassa näkyvät pellot) ja syö talvisin vain tilalla tuotettua apila-timoteinurmea, virna-kaura-säilörehua sekä herne-kauraa. Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Kompostoitu karjanlanta mahdollistaa myös todella monipuolisen sekä laadukkaan luomujuuresten- sekä vihannesten viljelyn. Puutarhalla karjanlanta kompostoidaan noin 10 kuukauden ajan ja neljän vuoden viljelykierron kera olemme täysin omavaraisia lannoituksen suhteen. Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

Laiduntavien lehmien merkitys näkyy kuvassa myös vasemmalla olevassa peltosaarekkeessa, jossa sijaitsevat puut pääsevät esteettisesti kauniisti esiin maisemassa, koska lehmät pitävät peltosaarekkeiden pajut yms. agressiivisesti leviävät kasvit kurissa. Luonnon monimuotoisuus on myös huippuluokkaa laiduntavien lehmien ansiosta, ja tilan mailta onkin tavattu mm. monia harvinaisia perhos- sekä hyönteislajeja. Kuvan heinäladossa varastoimme kuivaheinää, jota lehmät syövät talvisin.

***

Valokuvakisa järjestettiin 26.6.-31.10.2017. Valokuvakisan raatiin kuuluivat Markus Eerola ja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Tuomas Mattila, Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta ja päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä. Raati kommentoi, että osallistujakuvissa oli hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ollut esillä esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kuvakisan toivottiin poikineen myös  eteenpäinvieviä maaseudun ilmastoratkaisujen keskusteluja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *