”Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle” -teeman kuulumisia ja uutiskirje 1/2017, 20.3.2017

 

1.       Tervetuloa työpajaan ja webinaariin 19.4.: Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt – mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

2.       Kalvoja ja videointeja työpajoista saatavilla: Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja 12.12. ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen 30.11.

3.       Tietokortteja tarjolla: Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä / Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

4.       Valittuja paloja ilmastoviisas.fi –sivuston uutisista

*****

 

1.     Tervetuloa työpajaan  ja webinaariin 19.4.: Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt  – mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

 

Tervetuloa työpajaan kuulemaan kasvitaudeista, tuhohyönteisistä, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin!

Keskiviikko  19.4.2017 klo 8.30 – 16 Liedossa Ilmaristen Matkailutilalla (Väänteläntie 45, 21350 Ilmarinen)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa,Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Ilmasto muuttuu Varsinais-Suomessa – taitava viljelijä sopeutuu, Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, Erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus

10.30 kahvitauko

10.45 Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa, Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus

11.15 Kaalikoi – esimerkki runsastuvasta tuhohyönteisestä ja sen luontaisista vihollisista, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

11.30 lounas (tarjotaan)

12.30 Hyönteispölytyksen tila Suomessa, Professori Heikki Hokkanen, Helsingin yliopisto

13.00 Maaperäeliöt viljelijän tukena – millaista elämää mullassa on?, Lehtori Jari Haimi, Jyväskylän yliopisto

13.30 Mikä ihmeen IPM-viljely?, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

14.00 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijä ekosysteemipalveluiden mahdollistajana, Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi

14.10 kahvi

14.30 Luomu ja pellon ulkopuolisten alueiden hoito avuksi pellon monimuotoisuuden ylläpidossa, Luomu- ja kasvinviljelyn asiantuntija Heikki Ajosenpää,  ProAgria Länsi-Suomi

14.45 Keskustelua ja kysymyksiä kasvintuhoojista, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

 

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se löytyy myös www.ilmastoviisas.fi– sivustolta lähempänä tapahtumaa. Osa alustuksista tulee myös myöhemmin videoina saataville www.ilmastoviisas.fi–sivustolle.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.4. tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke, www.ilmastoviisas.fi .

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

 

*****

2.     Kalvoja ja videointeja työpajoista saatavilla: Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja 12.12. ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen 30.11.

 

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja ja webinaari järjestettiin Hämeenlinnassa ma 12.12.2016. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen (Valkuaisfoorumi) hankkeen kanssa. Kalvot löytyvät täältä.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen –työpaja pidettiin Joensuussa ke 30.11.2016. Kalvot ja videot täällä. Tilaisuudessa käsiteltiin aiheina mm. Nurmet ja ilmastonmuutos – rehuntuotannon ratkaisuja (alustajana tutkija Panu Korhonen) Ratkaisuna energia- ja ravinneomavaraisempi tuotantomalli ja yhteistyö – Hyvinkään esimerkki: Palopuron agroekologinen symbioosi, (alustajana Hankekoordinaattori Kari Koppelmäki, Palopuron agroekologinen symbioosi –hanke, Helsingin yliopisto) ja  Metsien uudet tuotteet – uusia ratkaisuja tulonlähteisiin, (alustajana Henri Vanhanen, Luonnonvarakeskus).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****

3.     Tietokortteja tarjolla: Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä / Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

 

Tarjolla uusia tietokortteja! Tietokortit löytyvät ilmastoviisas.fi-sivuilta ja niitä voi tilata painettuina (riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548).

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokortti

Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.

Sekaviljely toimii keinona hillitä ilmastonmuutosta lisäämällä pellon kasvipeitteisyyttä, kasvuston tuottavuutta sekä orgaanisen aineksen ja hiilen määrää maaperässä. Se on myös yksi maatalouden sopeutumiskeino lisääntyvää sään vaihtelua vastaan parantaessaan satovarmuutta, säädellessään ravinne- ja vesitaloutta maassa sekä kohentaessaan maan kasvukuntoa. Palkokasvit viljely-seoksissa vähentävät myös energiaintensiivisten typpilannoitteiden tarvetta ja aluskasviksi kylvetyt kerääjäkasviseokset ottavat talteen ravinteita ja suojaavat vesistöjä. Sekaviljely on monipuolinen menetelmä, jonka suunnittelussa voidaan hyödyntää agroekologista ja kasvifysiologista tietoa sekä käytännön kokemuksia.

Tietokortin kirjoittajat Sari Himanen, Hannu Känkänen ja Hanna Mäkinen tutkivat seka- ja seosviljelyä Luonnonvarakeskuksessa. Tietokortti

 

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta -tietokortti

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien
satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Ihmisten ravitsemuksessa suositaan nykyisin kasviperäistä valkuaista. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortti

 

 

*****

4. Valittuja paloja ilmastoviisas.fi –sivuston uutisista

 

Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017 -raportti ohjaa luonnonvara-alaa

Luonnonvarakeskuksen 16.3.2017 julkistama raportti listaa ensimmäisen kattavan keinovalikoiman, jolla luonnonvara-ala voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Raportti painottaa, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta. Tulevaisuuden maanviljelijä tarvitsee kovaa ammattitaitoa, taloudellisia puskureita ja keinoja tuotantokyvyn ylläpitoon ja kasvattamiseen. Kasvinjalostuksessa muutokset on otettu jo huomioon. Sopeutumistoimiin tarvitaan kuitenkin laaja kirjo tuotantoketjun toimijoita. Lue lisää

*****

Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja elinkeinoihin monin tavoin

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan laajasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutokseen sopeutumista ja muutoksen hillintämahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen viestintäasiantuntijoiden ja tutkijoiden kokoama napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin, kuten metsiin ja soihin, maa- ja puutarhatalouteen ja riista- ja kalakantoihin löytyy osoitteesta www.luke.fi/ilmasto .

*****

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn?

Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy ilmakehässä ja lämpötila kohoaa. Tämä vaikuttaa peltoviljelyyn, sillä se kiihdyttää viljelykasvien kasvua ja kehitysrytmiä ja muuttaa kasvuoloja kuten maaperän ravinne- ja vesitaloutta.

Lämpenevässä ilmastossa niin luonnon kasvilajien kuin viljelykasvien sopeutuminen muuttuviin kasvuoloihin ratkaisee sen, miten ne menestyvät. Muuttuva ilmasto voi tuoda mukanaan uusia kasvilajeja ja aiemmin tuntemattomia tuholaisia.

Mitä muuta on odotettavissa? Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy napakka kooste Maatalous ja ilmastonmuutos, joka kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****

OSMO-hankkeessa maaperätieto jalostuu käytännön osaamiseksi

OSMO-hankkeessa (Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä) viljelijät, tutkijat, yritykset ja neuvojat työskentelevät yhdessä maan kasvukunnon parantamiseksi. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi. Tutustu aiheeseen www.maan-kasvukunto.fi –sivulla.

 

 

 

 

*****

Kerro, mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta!

Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan?

Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää toista kertaa koko maan kattavalla kyselyllä, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista lähialueillaan nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoskysely on avoinna 1.2.-30.4.2017. Vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia eikä edellytä mitään erityistietoja. Vastaukset käsitellään nimettömästi. Kysely osoitteessa http://query.eharava.fi/1893

*****

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

24.11.2016 julkistettiin kansallinen energia- ja ilmastostrategia, joka linjaa toimia vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Linjausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin. Lue lisää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****

Kaisa Kuoppalan blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille. Lue koko blogi.

*****

Mukavaa kevään odotusta!

Toivottavat Riitta Savikko ja Sari Himanen VILMA-hankkeesta

*****

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

*****

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke on valtakunnallinen maaseutuhanke. VILMA-hanke jatkaa ja syventää Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hankkeessa aloitettua tiedonvälitystä maaseudun ilmastotyöstä. VILMA-hankkeen tavoitteena on tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Luonnonvarakeskuksen koordinoima hanke on kolmevuotinen 2016-2018 ja se on saanut rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lue lisää ilmastoviisas.fi-sivustolta.
Löydät meidät myös facebookista!

*****

Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus‐ ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus muodostettiin vuoden 2015 alussa kolmesta valtion sektoritutkimuslaitoksesta (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL) ja Tiken tilastotoiminnasta.

—

Riitta Savikko
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
Luonnonvarat ja biotuotanto
Lönnrotinkatu 3
50100 Mikkeli
Puh. 029 532 6778 ja 050 571 4548
riitta.savikko@luke.fi
www.luke.fi
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke