Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkelin Karilassa ke 17.8. 2016 klo 10-14

Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille os. Karilantie 2, Mikkeli

  • Viherlannoitus ja kerääjäkasvit
  • Valkuaiskasvit
  • Seosviljely
  • Erikoiskasvit
  • Fosforin tilanne ja merkitys pellolla ja rehussa
  • Varastokalium
  • Ajo-opasteiden käyttö – tarkkuutta kasvinviljelyyn paikkatietoteknologialla

Paikalla mm. Eurofins Viljavuuspalvelu, Geotrim, Finola, Virtasalmen Viljatuote. Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Kahvio.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tiedustelut: Päivi Kurki p. 029 532 6285, Riitta Savikurki p. 040 680 6820

Järjestäjinä ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittaa EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Peltohavaintopäivän ohjelma 17.8.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016
Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016. Kuva: Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Miksi peltoa muokataan? – oppeja Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille –pellonpiennarpäivästä 14.7.2016 Aurassa

 

Aurassa 14.7. järjestetyn työnäytöspäivän aiheina olivat nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Päivä aloitettiin pohtimalla yhdessä, miksi peltoja muokataan. Muokkauksen tavoitteiksi keskusteluissa nousivat ainakin seuraavat: saada peltoon vesitilaa ja ilmatilaa, saada ravinteet kasvien ulottuville, saada kasvimassa peltoon, hallita rikkakasveja, saada aikaan hyvä kylvöalusta. Joskus peltotöiden tarkoitus voi olla päästä pois kodin hulinastakin.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

Peltomaan muokkauksessa, ilmanvaihdossa ja ravinnekierrätyksessä viljelijän tärkeitä työntekijöitä ovat lierot. Lierot pystyvät hankkimaan ravintonsa vain pellon pinnasta. Jotta viljelijä peltoa muokatessaan ei aiheuttaisi nälkäkuolemaa työntekijöilleen, tulisi pellon pintaan jäädä vähintään 30 % kasvipeitteisyys. Mistä sitten tietää, milloin on pintaan jäänyt sopiva kasvipeitteisyyden määrä? Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila OSMO-hankkeesta neuvoi niksin: laita pellolle 2 m mittanauhaa. Katso 10 cm, 20 cm, 30 cm..180cm, 190 cm, 200 cm eli tasakymmenten viivan kohdalta, jäikö siihen kohtaan kasvinpala. Kerro tulos viidellä. Näin saat kasvipeitteisyysprosentin arvion. Eikä ole tarkoitus kulkea mittanauhan kanssa peltoa läpi, vaan harjoittaa silmää jokusen mittauksen verran.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivässä opittiin, että nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Niihin päästiin tutustumaan työnäytöksissä. Mukana oli useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä kelajyrsin ja vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikki Ajosenpää kannusti viljelijöitä tutkimaan pelloillaan, millaista jälkeä omat koneet tekevät. Havaintojen pohjalta voi parantaa säätöjä seuraavaan muokkauskertaan. Hyvän kylvöalustan aikaansaamiseen hän antoi myös muutaman neuvon. Ensimmäinen muokkauskerta kannattaa tehdä pienemmällä työsyvyydellä, siis lähempänä pellon pintaa. Sen jälkeen pellon annetaan kuivahtaa tovi. Parin viikon päästä ajetaan ristikkäiseen suuntaan (kohtisuoraan ensimmäisen muokkauskerran työsuuntaan) ja inan syvemmällä työsyvyydellä. Tauon aikana rikkakasvit käyttävät ravintovarastojaan kasvuun ja toinen muokkauskerta nitistää rikkoja tehokkaasti. Sitten pääsee kylvämään.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimalla muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimassa muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtuma kiinnosti viljelijöitä kovasti. Pellonpiennarpäivään osallistui noin 170 henkilöä. Tapahtuman järjesti OSMO-hanke (OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä). Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa mukana olivat BSAG ja Järki-hanke, Luken VILMA-hanke sekä varsinais-suomalaiset Maan kasvukunnon osaajat ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Riitta Savikko

 

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRA-maatalousnäyttelyssä esillä palkokasveja ja muita ilmastoviisaita ratkaisuja

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 6-9.7.2016. Neljän näyttelypäivän aikana kävijöitä oli tapahtumassa ennätysmäärä,  83 500. Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa riitti myös hulinaa. Luonnonvarakeskuksen osastolla esittelyssä olivat niin palkokasvit, erikoiskasvit, kasvitaudit ja kasvintuhoojat, ravinnekierrätyksen ajankohtaisteemat kuin maatalousautomaation uudet tuuletkin.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kiikutti OKRAan esille erilaisia palkokasveja. Palkokasvit ovat esimerkki ilmastoviisaasta ja monihyötyisestä ratkaisusta. Palkokasveista on moneksi, ne tarjoavat valkuaista, viherlannoitusta ja maanparannusta.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen.  Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Herne ja härkäpapu olivat näyttelyvieraille tutuimmat palkokasvit. Tunnistatko ne kuvista?

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.
Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.
Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Esittelypisteeltämme  sai ottaa mukaansa myös tietokortteja palkokasveista, seka- ja seosviljelystä, maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja maatilan aurinkosähköstä.

Yhdessä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hankkeen kanssa pidimme Luken pisteellä tietovisaa. Tietovisaan osallistui 212 henkilöä.  Joka päivä osallistujien kesken arvottiin kaksi kupilka-eräkupposta. Kupilkat on postitettu arpaonnen suosimille henkilöille.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Osastollamme piipahtaneiden kysymykset vaihtelivat niin tuhohyönteisistä ja kasvitaudeista luomuviljelyyn kuin tattarin viljelynikseistä kvinoaresepteihin. Metsä- ja riista-aiheista tietoakin kaivattiin, samoin maaperätietoutta. Muutama pisteellä kävijä toivoi tutkimusta, josta olisi konkreettista käytännön hyötyä: esimerkiksi peltojen parhaista muokkaustavoista (tai muokkaamattomuudesta) ja vesitalouden parantamisesta toivottiin tietoa. Palkokasveista olisi kaivattu syvällistä tietoa tukiehtojen ekologisen alan täyttämisestä, valkolupiinin valkuaiskoostumuksesta, härkäpavun viljelystä, vuohenherneen vieraslajiominaisuuksista, sinimailasen juuriston kasvuvauhdista, soijan kokeiluista Suomessa ja possuille sopivasta valkuaiskasviseoksesta. Osaan kysymyksistä tutkijoiden yhteisvoimin löytyi vastauksia, mutta paljon jäi vastaamattakin. Joihinkin kysymyksiin vastauksia löytyy esimerkiksi Valkuaisfoorumin julkaisusta, Luomutilan valkuaiskasvioppaasta ja Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi? –raportista.

Riitta Savikko

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795
Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5797
Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5817
Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846
Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5851
Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5851
Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRAssa esittelemme palkokasveja – tervetuloa pisteellemme!

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä.
OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke on mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 6-9.7.2016. Pisteemme sijaitsee Luonnonvarakeskuksen osastolla, sisähallissa osastolla F49. VILMA-hanke esittelee OKRA-näyttelyssä erilaisia palkokasveja, sillä palkokasvit tarjoavat monella tapaa ilmastoviisaita ratkaisuja.

 

 

 

Tänä vuonna vietetään YK:n nimeämää palkokasvien vuotta. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä juurinystyröidensä typpibakteerien avulla ja vähentävät siten typpilannoitustarvetta. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kokeiluja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista

 

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto
Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kesällä 2016 kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.

Katso lisää kokeilujen kuulumisista.

Voit seurata kokeilujen etenemistä myös facebook-sivulla.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

KUTSU Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –aloituspajaan ja webinaariin pe 15.4. Tampereelle

 

Tapahtuma on ensisilmäys ilmastoviisaaseen suomalaiseen maaseutuun.Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia polkuja ja vahvistaa jo olemassa olevia uria ilmastoratkaisuihin, maaseudun toimijoitten näkökulmasta, käytännön asiat keskiössä.

perjantaina 15.4. klo 9.30-16 Ahlmanin Kartano, auditorio (Hallilantie 24, 33820 Tampere) ja webinaarina osoitteessa https://meet.lync.com/ahlmaninkoulunsaatio/webinaari/Y61LLJ2B

9.30-10 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

10.00 Tervetuloa

10.15 Mitä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke tarjoaa
Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.45 Mitä Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa viljelijöiden kannalta?
Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila, MMM

11.15 Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus

11.45 lounas

12.45 Miten ilmastokysymykset näkyvät neuvojan työssä tällä hetkellä?
Palvelupäällikkö Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi

13.00 Maanviljelijän keinot hillitä ilmastonmuutosta – esimerkkinä Kilpiän tila
Tutkija, viljelijä, kokeilija Tuomas Mattila

13.30 Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos – miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?
Professori Sirpa Kurppa, Luonnonvarakeskus

14.00 kahvi

14.30 Maatilan talous ja ilmastoviisaat ratkaisut – löytyykö keinoja parantaa tilan taloudellista tulosta?
Professori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

15.00 Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille
Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

15.30-15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

 

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 13.4. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Tampereella sisäinen bussi numero 12 kulkee Keskustorilta Ahlmanille, muillakin busseilla pääsee lähelle. Lisäinfoa löydät Repa Reittioppaasta.

Webinaariohjeet

Aloituspajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina klikkaamalla itsensä osoitteeseen
https://meet.lync.com/ahlmaninkoulunsaatio/webinaari/Y61LLJ2B. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostiin.

Webinaarilaiset voivat halutessaan täyttää aloituspajaan liittyviä kyselylomakkeita sähköisessä muodossa. Alustuksista mieleen tulevien mahdollisuuksien, haasteiden ja ratkaisujen kirjauslomake on täällä https://www.webropolsurveys.com/S/4D17D061015B003E.par . Palautelomake puolestaan löytyy täältä https://www.webropolsurveys.com/S/5F2067B6456C858F.par

Lämpimästi tervetuloa!

VILMA-logo

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Vinkkejä työpajojen alustajille, fasilitoijille ja järjestäjille

tyopajapalapeli

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokosimme Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) –tiedonvälityshankkeen kokemustemme perusteella vinkkejä työpajojen alustajille, fasilitoijille ja järjestäjille. Vinkit pohjautuvat työpajaosallistujien palautteeseen ja osallistuvaan havainnointiin. Vinkit olivat jaossa Maataloustieteen päivillä 12.-13.1.2016. Vinkkilista on vapaasti hyödynnettävissä ja kuulemme mielellämme myös kokemuksia, kommentteja ja parannusideoita.

Vinkkejä työpajojen alustajille, fasilitoijille ja järjestäjille (pdf)

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maaseudulla monia mahdollisuuksia ilmastoviisaisiin ratkaisuihin

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto
kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

Maaseudulla kaivataan konkreettisia esimerkkejä ja havainnollista tietoa ilmastoviisaista ja muutoskestävistä toimintatavoista. Sääriskeihin varautuminen ja oman tilan toiminnan kehittäminen kiinnostavat viljelijöitä. Luonnonvarakeskuksessa käynnistyvä VILMA-hanke tarjoaa tutkittua ilmastonmuutostietoa ja käytännön ratkaisuja maaseudun toimijoille.

 

 

 

 

 

– VILMA-hankkeessa tavoitteena on nostaa esiin ja luoda yhdessä maaseudun elinkeinojen näkökulmasta kestäviä ja eri tavoin hyödyllisiä ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja, toteaa vuoden alussa alkavaa hanketta koordinoiva tutkija Riitta Savikko.

– Esimerkiksi viljelykierto, typensitojakasvien käyttö tai ravinteiden kierrätys ovat sekä ilmastoviisaita ratkaisuja että satovarmuutta parantavia keinoja, kertoo vanhempi tutkija Sari Himanen.

– Unelmamme olisi saada maaseudun ilmastoratkaisut esiin yleiseen keskusteluun ja lisätä myös sitä kautta viljelijöiden arvostusta. Viljelijän käytännön ongelmien ja tarjolla olevien ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen hyödyntäen tutkimustietoa motivoi toimimaan juuri ilmastokysymysten parissa, sillä ne ovat monella tapaa niitä juuri nyt merkittävimpiä, Riitta ja Sari toteavat.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 25.11.2015 Maaseudulla monia mahdollisuuksia ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.