teksti: Karoliina Rimhanen, Elina Nurmi, Sari Himanen
Viljelijöiden arvostus, parempi kannattavuus ja yhteistyö tuottajien ja kuluttajien välillä. Nämä teemat nousivat esille Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – työpajassa, joka pidettiin Tuorlassa, Piikkiössä 22.11.2022. Työpajassa keskusteltiin viljelykäytäntöjen merkityksestä maatalouden ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Alustuksissa kuultiin varsinaissuomalaisten viljelijöiden kokemuksia muutoksiin varautumisesta sekä palkokasvien viljelyn mahdollisuuksista säästää energiaa ja vähentää typpilannoitteiden käyttöä.
Palkokasvit viljelykiertoon
Tuotantokustannuksien kallistuminen ja talouden epävakaus heikentävät viljelijöiden toimintakykyä ja laskevat työmotivaatiota. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvät muuttuvat sääolot ovat lisääntyneet viime vuosina. Varsinais-Suomen alueella kuivuus on ollut suurin satoa rajoittava tekijä. Kriisiaika lisää tilojen välistä eriarvoisuutta. Parempaa satovuotta on odotettu jo pitkään, mutta sitä ei ole tullut tai hyöty on valunut suurempiin kustannuksiin.
Palkokasvien käyttö viljelykierrossa tarjoaa mahdollisuuden säästää energiaa ja typpilannoitteiden käyttöä. Hannu Känkäsen mukaan biologisen typensidonnan osuus Suomen viljelykasvien saamasta typestä on tällä hetkellä noin 5 %. Väkilannoitetypen käyttöä voitaisiin kuitenkin vähentää jopa puoleen hyödyntämällä palkokasveja täysimääräisesti viljelykierrossa. Säästö energiankulutuksessa on seurausta erityisesti ammoniakin tuotannon vähentymisestä, mutta vaikutuksia on myös maatilan energiankulutukseen. Känkänen muistutti esityksessään, että kerääjäkasvien onnistumisessa on suuriakin eroja. Apiloiden viljelyvarmuutta voi parantaa käyttämällä seoksia ja olemalla tarkkana kylvötekniikan kanssa.
Talouden seuranta ja suunnittelu kannattaa
Työpajan ryhmäkeskustelussa pohdittiin oman maatilan ja Suomen maatalouden tulevaisuutta. Maan kasvukunnosta huolehtiminen sekä viljelyn monipuolistaminen lisäämällä viljelykiertoon palkokasveja korostuivat keskusteluissa tärkeiksi tavoitteiksi. Taloudelliset näkökulmat tulivat selkeästi esille ryhmäkeskustelun aikana. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että viljelyn tulisi olla kannattava elinkeino, mikä takaa viljelijöille toimeentulon myös poikkeuksellisina vuosina. Kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus sekä työvoiman saatavuus herättivät huolta osallistujissa. Alkutuottajat ansaitsisivat paremman hinnan tuotteistaan. Osallistujat pitivät tulojen ja menojen tasapainoista hallintaa, erityisesti muuttuvien kulujen seurantaa, myyntierien jaksottamista, kilpailutuksia ja verosuunnittelua tärkeinä asioina. ”Rautaan ei kannata turhaan laittaa rahaa. Mieluummin vuokraa koneita tai ostaa niitä yhdessä muiden viljelijöiden kanssa”, totesi yksi keskusteluun osallistunut viljelijä.
Kumppanuusmaatalous kiinnostaa
Työpajaosallistujat näkivät paljon mahdollisuuksia yhteistyön lisäämisessä. Erityisesti yhteistyön tärkeyttä korostettiin kotieläin- ja kasvintuotantotilojen välillä. Varsinaissuomalaiset työpajaosallistujat olivat sitä mieltä, että oman alueen viljelijöihin kannattaa rohkeasti tutustua ja miettiä yhteistyömahdollisuuksia. Tämä voisi poikia mahdollisuuksia esimerkiksi tuotteiden jatkojalostukselle. Paikallisessa yhteistyössä jaetaan osaamista ja hyviä käytäntöjä. ”Tämä on varsin hyödyllistä: saa itse ja antaa muille”, tiivisti eräs työpajaosallistuja.
Moni osallistuja toivoi ruoantuottajille enemmän arvostusta ja suomalaiselle maataloudelle myönteisempää julkisuuskuvaa. Perinteisten yhteistyömuotojen, kuten naapureiden välisen koneiden, peltojen ja työvoiman vaihdon lisäksi osallistujat nostivat keskusteluissa esiin kuluttajien ja tuottajien välisen yhteistyön. Kumppanuusmaataloutta pidettiin hyvänä keinona kuulla ja huomioida nykyistä paremmin kuluttajien toiveita näkemyksiä ja vastata näin paremmin kysyntään. Viljelijöiden on hyvä olla esillä, jotta tuotanto saa kasvot. Näin parannetaan tietoisuutta paikallisesta tuotannosta sekä viljelijän arjesta. Näkyvyyttä tulisi lisätä erilaisiin medioihin, ja viestintää kohdentaa erilaisille ryhmille. Osallistujien mukaan etenkin ympäristöhyötyjä tulisi nostaa enemmän esille. Konkreettinen ehdotus oli myös kaupunkilaisille järjestettävät työpajat, joissa tuottajat ja kuluttajat pääsisivät kohtaamaan.
Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeli Maatilan Pellervoon (07/23): Yhteistyö ja tiedonvaihto vahvistavat osaamista